Albin Savola

Savola syntyi Sulkavalla Kaipolan kylässä myllärin perheeseen. Isä oli Abraham Popoff ja äiti Leena Kaisa Karppinen. Kansakoulun käynyt Albin Savola aloitti Suomen lähetysseuran lähetyskoulun vuonna 1890. Hänet lähetettiin kesken lähetyskoulun lähetyskentälle, jonne hän saapui vuonna 1893. Maallikkona Savolan tehtäväksi oli osoitettu puuvillan viljelyn kehittäminen Ambomaalla.[1] Viljelyn lisäksi Savolan tuli kehittää kankaanvalmistusta. Savola toimi Oniipan lähetysasemalla. Työtoveri Hannulan palattua Suomeen Savola siirtyi Olukondaan, missä hän toimi Martti Rautasen apulaisena.

Lähetyskoulussa Albin Savola oli kihlautunut Eedla Nikkisen kanssa. Morsian tuli Ambomaalle vuonna 1896. Pariskunta vihittiin heti Eedlan saapuessa Namibiaan Valaskalalahdessa. Pariskunta asettui työskentelemään Oniipaan. Perheeseen syntyi poika kuolleena ja Eedla oli kuolla malariaan. Synnytettyään tyttären Eedla Savola kuoli kuumetautiin 1899. Tyttären lisäksi perheeseen kuului 1898 syntynyt poika.

Samana vuonna Savola palasi Suomeen poikansa kanssa. Tytär jäi Wehasen lähettiperheen hoitoon. Suomessa Savola suoritti loppuun lähetyskurssin vuonna 1900. Suomessa hän myös avioitui edesmenneen vaimonsa sisaren Maria Nikkisen kanssa. Savola palasi vaimonsa kanssa Ambomaalle Oniipaan. Perheeseen syntyi Oniipassa kolme lasta. Vuonna 1905 Savola sairastui ja joutui palaamaan perheineen sairauden takia Suomeen. Paluuseen olivat terveydentilan lisäksi syynä Ambomaan lähettien kiristyneet suhteet, joissa syytökset kohdistuivat erityisesti Savolaan. Ystävyys ja työtoveruus Martti Rautasen kanssa eivät auttaneet ja niin päättyi Savolan ura lähetyssaarnaajana.[2]

Savola perusti ollessaan toista kertaa Ambomaalla Oniipaan Ambomaan ensimmäisen kirjapainon, josta ilmestyi ensimmäinen lehti Osondaha 15. lokakuuta 1901. Savola toimi lehden toimittajana ja käänsi hengellistä kirjallisuutta ošindongaksi. Työskennellessään Martti Rautasen työtoverina Savola osallistui ošindongankielisen virsikirjan neljännen laitoksen valmistamiseen kirjoittamalla virsiä. Savola kirjoitti virsikirjan tekstin puhtaaksi ja virsikirja ilmestyi vuonna 1899.[3] Vielä toimiessaan kotimaassa Savola kirjoitti ensimmäisen Martti Rautasen elämäkerran ja ošindongan kieliopin.

Vuonna 1908 Savola siirtyi Yhdysvaltoihin, missä hän toimi pastorina suomalaisessa luterilaisessa seurakunnassa Michiganin Covingtonissa.[4] Sieltä hän palasi Suomeen vuonna 1912. Suomessa hän suoritti yliopistossa teologian tutkinnon ja toimi lopulta Forssan seurakunnan kirkkoherrana elämänsä loppuun asti.

• Skoglund, G.M. & Alb. Savola (1903). Omahokololo gom’ Ombibeli : ga ńoolua. Helsingfors.
• Savola, Alb. (1908). Ošindongan kielioppi. Helsinki.
• Savola, Alb. et al. (1914). Omahokololo gooramata pasindonga. Finska Missionssällskapet, Helsingfors.
• Savola, Alb. (1916). Hamin majoissa eli Ondonga ja sen kansa. Suomen Lähetysseura, Helsinki.
• Savola, Alb. (1917). Mustien lasten elämästä: lapsia varten. Suomen Lähetysseura, Helsinki.
• Savola, Alb. (1924). Ambomaa ja sen kansa. 2. painos. Suomen Lähetysseura, Helsinki.
• Savola, Alb. (1927). Martti Rautanen. Suomen Lähetysseura, Helsinki.
• Savola, Alb. (1927). Martin Rautanen. Övers. Marta A. Renvall. Helsingfors.

• Kilpeläinen, Irja (1958). He lähtivät kauas: Piirteitä eräiden Ambomaan raivaajien elämästä. Suomen Lähetysseura. 172-191.
• Peltola, Matti (1994). Martti Rautanen: Mies ja kaksi isänmaata. Kirjapaja, Helsinki.