Alberto Gonzales

Gonzales syntyi San Antoniossa, Texasissa. Hänen isovanhempansa olivat saapuneet Yhdysvaltoihin siirtolaisina Meksikosta.

Hän opiskeli juristiksi Harvardissa. Hän toimi asianajajana vuosina 1982–1994. Vuonna 1994 hän nousi silloisen Texasin kuvernöörin George W. Bushin neuvonantajaksi ja edelleen 1997 osavaltion sisäministeriksi ja vuonna 1999 Texasin korkeimpaan oikeuteen.

Presidentti George W. Bush ilmoitti nimittävänsä Gonzalesin oikeusministeriksi 10. marraskuuta 2004.

10. marraskuuta 2004 ilmoitettiin, että Gonzales seuraisi John Ashcroftia oikeusministerinä Bushin toisella kaudella. Gonzalesin nimitys vahvistettiin senaatissa seuraavan vuoden helmikuussa. Gonzalesista tuli näin korkeimpaan valtion virkaan siihen mennessä nimetty latinalaisamerikkalaisen taustan omannut henkilö.

Gonzalesin näkemykset liittyen niin sanottuun terrorisminvastaiseen sotaan ovat olleet kiistanalaisia. Gonzales on haastanut Geneven sopimusten pätevyyden tietyissä tapauksissa. Gonzales on myös puolustanut Patriot Act -lakia, jonka on väitetty loukkaavan kansalaisoikeuksia. Tammikuussa 2007 Gonzales totesi senaatin komitealle, ettei Yhdysvaltain perustuslaki takaa habeas corpus -oikeutta. Republikaanisenaattori Arlen Specter ihmetteli tulkintaa, sillä Yhdysvaltain perustuslaissa kielletään nimenomaan ottamasta habeas corpus -oikeutta pois paitsi kapinassa ja maahanhyökkäyksessä. Gonzales vastasi, että perustuslaki ei anna tai takaa jokaiselle habeas corpus -oikeutta, vaan vain kieltää poistaa sen kokonaan paitsi kapinassa ja maahanhyökkäyksessä. Hän siis ilmeisesti tarkoitti kieltoa jättää oikeus antamatta kokonaan kaikille ja samalla mahdollisuutta päättää kuka sitä oikeutta saa. Kuitenkin Yhdysvaltain perustuslaki takaa myös monet muut perusoikeudet kielteisessä sanamuodossa ja perustuslain toisessa kuin Gonzalesin siteeraamassa kohdassa monet habeas corpus -oikeuden ominaisuudet luetellaan myönteisessä sanamuodossa.[1]

Joulukuussa 2006 Bushin hallinto päätti erottaa kahdeksan liittovaltion syyttäjää.[2] Kriitikkojen mukaan erottamisten syyt olivat poliittisia.[3] Yhdysvalloissa järjestettiin asian tiimoilta tutkimuksia ja kuulemistilaisuuksia alkuvuodesta 2007, mutta Gonzalesin roolista erottamisissa liikkui ristiriitaisia tietoja. Myös hänen lausuntojensa todenperäisyys asetettiin kyseenalaiseksi.

Useat demokraattisen puolueen senaattorit vaativat Gonzalesin eroa. Näihin lukeutuvat muun muassa presidenttiehdokkaat Barack Obama ja Hillary Clinton. Myös republikaanit ovat arvostelleet Gonzalesin toimia, mutta vain harvat vaativat suoraan hänen eroaan.

27. elokuuta 2007 Gonzales ilmoitti eroavansa oikeusministerin toimesta. Hän ei antanut mitään selitystään erolleen. Gonzales jätti virkansa 17. syyskuuta 2007.[4]