Albert Rosenholm

Rosenholmin vanhemmat olivat työnjohtaja Konrad Rosenholm ja Charlotta Klindt. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Elin Dagmar Liljan kanssa. Hän kävi viidennen luokan Karjaan ruotsalaista yhteiskoulua ja suoritti yksityisesti yhdeksännen luokan Nya svenska läroverket i Helsingfors-nimisessä oppilaitoksessa vuonna 1924. Hän suoritti Suojeluskuntain sotilashallinnollisen kurssin ensimmäisen jakson vuonna 1934 ja toisen jakson vuonna 1935.[1][2]

Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania.

Rosenholm työskenteli laivoissa konemestarina ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 23. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Schmardenissa sekä Aa-joella. Rosenholm siirrettiin pataljoonan rintamalta paluun jälkeen 10. heinäkuuta 1917 alkaen pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan. Hän osallistui vuonna 1917 Polangenissa järjestetyille erikoiskursseille (pommarikurssi).[1][2]

Rosenholm komennettiin Saksasta Suomeen 2. joulukuuta 1917, jonne hän saapui 8. joulukuuta 1917 aselaiva S/S Equityn toisella retkellä. Aspuskäriin Merikarvialle. Merikarvialta hän matkusti Vaasaan. mistä hänet komennettiin kouluttamaan Vöyrin, Oravaisten ja Maksamaan suojeluskuntajoukkoja. Tehtävät täytettyään hänet komennettiin sen jälkeen 18. tammikuuta 1918 alkaen päälliköksi Vöyrin pataljoonan konekiväärikomppaniaan (pataljoona oli muodostettu Vöyrin koulun komppanioista)) . Rosenholm osallistui komppanianpäällikkönä venäläisten aseistariisumiseen Ylistarossa ja Raahessa sekä sisällissodan taisteluihin Oulussa, Vaskivedellä, Kurussa, Teiskossa, Messukylässä, Sorilassa ja Lapinniemessä sekä Tampereella.[1][2]

Rosenholm palveli sisällissodan jälkeen edelleen Vöyrin sotakoulun konekiväärikomppanian päällikkönä, mistä tehtävästä hänet siirrettiin 22. heinäkuuta 1918 alkaen Vaasan konekivääriaseseppäkoulun opetusupseeriksi. Aseseppäkoulusta hänet siirrettiin 17. maaliskuuta 1919 alkaen nuoremmaksi upseeriksi Jääkäriprikaatin polkupyöräosastoon, josta hänet siirrettiin edelleen 1. toukokuuta 1919 Keski-Suomen rykmenttiin. Keski-Suomen rykmentistä hänet tosin komennettiin välittömästi edelleen päälliköksi Terijoen rajavartiopataljoonan 3. komppaniaan. Terijoelta hän palasi takaisin Keski-Suomen rykmenttiin 11. heinäkuuta 1919, missä hänet sijoitettiin rykmentin aseupseeriksi ja 1. tammikuuta 1920 alkaen 1. konekiväärikomppanian päälliköksi ja 25. tammikuuta 1925 uudelleen rykmentin aseupseeriks1. Rosenholm erosi armeijasta 2. helmikuuta 1926 ja astui suojeluskuntajärjestön palvelukseen 1. maaliskuuta 1926 ja hänet sijoitettiin Suojeluskuntain päällystökoulun talouspäälliköksi ja adjutantiksi ja toimi tehtävissä aina kuolemaansa saakka. Hänet haudattiin Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.[1][2]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Vänrikki 23. maaliskuuta 1918 Luutnantti 15. huhtikuuta 1918 Kapteeni 6. joulukuuta 1919 Majuri 1939		Vapaudenristi 3. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan ritarimerkki Vapaudenmitali 2. lk. Suojeluskuntain rautainen ansioristi Vapaussodan muistomitali soljen kera Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi Viron Suojeluskuntien 3. lk. valkoinen risti. Latvian Suojeluskuntain ansioristi Ruotsin Maanpuolustusyhdistyksen Keskusliiton hopeinen ansioristi

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.