Albert Langen

Albert Langen (8. heinäkuuta 1869 Antwerpen – 30. huhtikuuta 1909 München) oli saksalainen kustantaja ja radikaalin Simplicissimus-satiirilehden perustaja.[1]

Albert Langen

Langenin isä oli antwerpeniläinen teollisuusmies Friedrich Albert Langen ja hänen äitinsä Ida Goeters. Langen opiskeli liiketaloutta Kölnissä ja Hampurissa. tultuaan täysi-ikäiseksi hän sai äidiltään perinnön, jonka hän käytti Pariisissa ystävänsä taidemaalari ja taidekeräilijä Willy Grétor-Petersenin kanssa. Petersen tutustutti Langenin Pariisin taide- ja kirjallisuuspiireihin.[1]

Langen tutustui Knut Hamsuniin ja luki hänen käsikirjoituksensa Mysterier, ja päätti siitä innoittuneena perustaa Albert Langen Paris und Köln -kustantamon. Langen yritti turhaan saada sedältään, kölniläiseltä teollisuusmies Eugen Langenilta, lisärahoitusta kustantamolleen. Vuonna 1894 Kölnin konttorista luovuttiin, ja kustannustoiminta siirtyi Leipzigiin. Seuraavana vuonna Albert Langen muutti Müncheniin ja myi kustantamon Ranskan toimipisteen. Langenin kustantamo keskittyi etupäässä moderniin ranskalaiseen ja pohjoismaiseen kirjallisuuteen. Saksalaiset kirjailijat olivat vähemmistössä. Kustantamon kirjailijoihin kuuluivat muun muassa Gabriele D’Annunzio, Kunt Hamsun, Henrik Ibsen, Selma Lagerlöf, Maurice Maeterlinck, Heinrich Mann, Guy de Maupassant, Leo Tolstoi, Anton Tšehov, August Strindberg ja Emile Zola. Ensimmäiset Langenin kustantamon kirjat ilmestyivät pehmytkantisina.[1]

Vuodesta 1896 lähtien kustantamo alkoi myös julkaista viikoittain ilmestyvää kulttuurilehti Simplicissimusta. Siitä tuli pian poliittisesti merkittävä lehti, joka oli kuuluisa laadukkaasta kuvituksestaan. Lehden toimitukseen kuuluivat muun muassa Thomas Theodor Heine, Ludwig Thoma ja Frank Wedekind. Lehden räväkkä tyyli herätti pahennusta, mitä johti oikeudenkäynteihin ja julkaisukieltoihin. Kohut nostivat Simplicissimuksen levikin kahdeksassa vuodessa 15 000 aina 85 000 kappaleeseen. Suurinta huomiota herätti Wedekindin oikeudenkäynti vuonna 1898 hänen kirjoittamastaan runosta "Morgenlandfahrt", joka kuvasi keisari Vilhelm II:n matkaa Palestiinaan. Albert Langenin täytyi paeta maasta viideksi vuodeksi välttääkseen vankilan. Kustantamo joutui lisäksi talousvaikeuksiin.[1]

Vuodesta 1907 lähtien Langen julkaisi kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvää März-lehteä, joka käsitteli taidetta, kulttuuria, tiedettä ja politiikkaa. Langenin tärkein yhteistyökumppani lehden perustamisessa oli Conrad Haussmann, vapaamielisen kansanpuolueen valtiopäiväedustaja. Langenin kuoleman jälkeen hänen alaikäiset poikansa perivät kustantamon. Kustantamo myytiin ensimmäisen maailmansodan aikana ja fuusioitiin myöhemmin Georg Müller Verlag -kustantamoon.[1]