Alben W. Barkley

Barkley syntyi Gravesin piirikunnassa Kentuckyssä tupakanviljelijäperheeseen. Hän toimi alkuun lakimiesten sihteerinä, kunnes sai oman lakimiehen lupansa vuonna 1901. Hän alkoi tämän jälkeen pyrkiä eri poliittisiin asemiin, missä usein myös onnistui.[2]

Vuonna 1912 Barkley valittiin edustajainhuoneen jäseneksi. Hän oli edustajainhuoneen jäsenenä mukana edistämässä useiden sosiaalisten ongelmien käsittelyä, kuten lapsityövoiman käyttöä. Hän pyrki vuonna 1923 demokraattien ehdokkaaksi Kentuckyn kuvernööriksi, mutta hävisi ehdokkuuden J. Campbell Cantrillille. Vuonna 1926 hän pääsi Kentuckyn edustajaksi senaattiin. Vuosina 1937–1947 hän toimi senaatin enemmistöjohtajana.[3]

Presidentti Harry S. Truman otti Barkleyn varapresidenttiehdokkaakseen vuoden 1948 presidentinvaaleihin sen jälkeen, kun William O. Douglas oli kieltäytynyt ehdokkuudesta. Truman ja Barkley voittivat vaalit, jolloin Barkleystä tuli 71-vuotiaana maan historian vanhimpana varapresidentiksi valittu henkilö. Hänet tunnettiin tehtävässä myös nimityksellä Veep.[3]

Barkley pyrki vuoden 1952 presidentinvaaleissa demokraattien ehdokkaaksi, mutta ammattiyhdistysjohtajat pitivät häntä jo liian vanhana virkaan. Hän pyrki myöhemmin uudelleen senaattiin vuonna 1954, jolloin hän kukisti istuvan republikaanin, John Sherman Cooperin. Demokraatit voittivat samalla enemmistön senaattiin ja sen seurauksena Lyndon B. Johnsonista tuli senaatin enemmistöjohtaja[1][3]

Barkley kuoli sydänkohtaukseen 30. huhtikuuta 1956 ollessaan pitämässä puhetta Washington and Lee University -yliopistossa. Hänet on haudattu Mount Kentonin hautausmaalle Paducahiin.[1][2]

Barkley avioitui vuonna 1903 tennesseeläisen Dorothy Bowerin kanssa, jonka kanssa sai kolme lasta. Bower kuoli vuonna 1947, ja Barkley meni uusiin naimisiin Jane Rucker Hadleyn kanssa vuonna 1949. Hän on Yhdysvaltain varapresidenteistä ainoa, joka on avioitunut virkakautensa aikana.[2]