Alaskanseiti

Alaskanseiti eli mintai (Gadus chalcogrammus, synonyymi Theragra chalcogramma) on Tyynenmeren pohjoisosissa elävä turskakala, joka kuuluu maailman tärkeimpiin talouskaloihin.

Alaskanseiti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Turskakalat Gadiformes
Heimo: Turskat Gadidae
Suku: Gadus
Laji: chalcogrammus
Kaksiosainen nimi

Gadus chalcogrammus
Pallas, 1814
Synonyymit
  • Theragra chalcogramma
Katso myös

  Alaskanseiti Wikispeciesissä
  Alaskanseiti Commonsissa

Koko, levinneisyys ja elintavat

Alaskanseiti kasvaa 55–75 cm:n mittaan, pohjoisessa suuremmaksi kuin etelässä. Sen levinneisyys kattaa Pohjoisen Tyynenmeren rannikot Japaninmereltä Alaskan kautta Kaliforniaan. Norjasta harvinaisena kuvattu Theragra finnmarchica kuuluu ilmeisesti samaan lajiin.

Alaskanseiti elää enimmäkseen 100–300 metrin syvyydessä, joskus 700 metriin saakka. Se tulee sukukypsäksi 3–4-vuotiaana ja lisääntyy rannan läheisyydessä 50–100 metrin syvyydessä. Munat kelluvat vapaasti avovedessä. Nuoret yksilöt syövät planktonia, vanhemmat pikkukaloja, kuten kuoretta ja villakuoretta.

FAO:n tilastoima alaskanseidin vuosisaalis 1950–2010 (tonneja)

Taloudellinen merkitys

Alaskanseidistä on viime vuosikymmeninä tullut tärkeä talouskala, ja siihen on viitattu merkittävimpänä jäljellä olevana ruokakalavarantona maailmassa.[1] Pyynti on lähinnä troolikalastusta, ja vuotuiset pyyntimäärät ovat olleet 2000-luvulla 3 miljoonan tonnin luokkaa. Suurimpia pyytäjiä ovat Venäjä ja Yhdysvallat, joiden saaliit ovat kuitenkin laskeneet viime vuosina. Yhdysvallat pyytää alaskanseitiä vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia, siis enemmän kuin mitään muuta kalaa.

Pakastettuja tuotteita tuodaan suuria määriä Venäjältä, Kiinasta ja Yhdysvalloista Eurooppaan, etenkin Saksaan, Ranskaan ja Isoon-Britanniaan. Saksassa noin 25 % kalankulutuksesta vuonna 2008 oli alaskanseitiä.[2]

Äyriäisenlihajäljitelmät (crab sticks) tehdään surimitahnasta, jonka raaka-aine useimmiten on alaskanseidin liha.

Alaskanseidin liha on miedon makuista, vaaleaa ja vähärasvaista, Atlantin seitiinkin verrattuna. Se myydään ensisijaisesti eri tasoisina pakastetuotteina. Sitä käytetään muun muassa leivitetyissä kalapuikoissa, fish-and-chips -fileinä, samoin suurten pikaruokaketjujen kala-annoksissa (esimerkiksi Burger King, McDonalds). Se on myös tärkeä surimi-kalatahnan raaka-aine; surimista valmistetut äyriäisenlihajäljitelmät (crab sticks, surimipuikot) ovat yleensä alaskanseitiä. Myös alaskanseidin mäti on tärkeä markkinatuote.

Kalakannan hoito

Beringinmeren ja Alaskanlahden kalastuksen on katsottu täyttävän[3] kestävän käytön kriteerit, vaikka vuosina 2006–2008 alaskanseidin populaatio on laskenut merkittävästi. Vuonna 2008 kannan lasku oli 38 prosenttia.[4] Greenpeace on kritisoinut alaskanseidin kannan hoitoa vuosien ajan ja vaatinut kalastuksen rajoittamista puoleen vuonna 2009, jotta elinkelpoinen kalakanta voitaisiin varmasti säilyttää.[5] Esimerkki suuren kalakannan romahtamisesta ryöstökalastuksen seurauksena on Luoteis-Atlantin turskakannan nopea romahtaminen 90-luvulla.

Lähteet
  1. Charles Clover: The End of the Line: How Overfishing is Changing the World and What We Eat. Ebury Press, 2004. ISBN 0-09-189780-7.
  2. Fischkonsum in Deutschland Delphinschutz.org
  3. MSC Fishery Fact Sheet: Alaska pollock Marine Stewardship Council. Arkistoitu 16.8.2009. Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  4. Hal Bernton: Seattle trawlers may face new limits on pollock fishery 21.10.2008. Seattle Times. Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  5. Billion dollar fishing industry on the verge of collapse 10.10.2008. Greenpeace. Arkistoitu 8.1.2009. Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.