Alankomaiden Karibia

Nämä kolme saarta saivat nykyisen asemansa Alankomaiden Antillien lakkauttamisen jälkeen 10. lokakuuta 2010.[6] Samalla Curaçaon ja Sint Maartenin saaret tulivat osaksi Alankomaiden kuningaskuntaa autonomisina maina (holl.l anden).[7] Aruban saari on myös osana Alankomaiden kuningaskuntaa. Termi "Alankomaiden Karibia" voi viitata kolmeen erityisiin kuntiin , mutta siihen voi myös laskea kaikki Karibian saaret jotka ovat osa Alankomaiden kuningaskuntia. Karibian Alankomaiden väestö on 25 019. Niiden kokonaispinta-ala on 328 km²

Karibian Alankomaiden saaret äänestivät ensimmäistä kertaa Alankomaiden parlamenttivaaleissa vuonna 2012 .[8]

Erityiset kunnat (hol.bijzondere gemeente) toimivat kuten muut Alankomaiden kunnat ja niiden tehtävät ovat samat. Täytäntöönpanovalta kuuluu hallintoneuvostolle, jota johtaa kuvernööri. Tärkein demokraattinen elin on saarivaltuusto. Näiden kolmen saaren asukkailla on Alankomaiden kansalaisuus ja on oikeus äänestää Alankomaiden parlamenttivaaleissa ja (kuten kaikilla Alankomaiden kansalaisilla) Euroopan parlamentinvaaleissa.

Virallisesti saaret luokitellaan Alankomaiden lainsäädännössä julkisiksi elimiksi eikä kunniksi. Toisin kuin tavanomaisissa kunnissa, ne eivät kuulu mihinkään Alankomaiden maakuntiin[9] ja kuntien maakuntaneuvostojen valtuudet jakautuvat saarivaltioiden ja keskushallinnon välillä Karibian alueen Alankomaiden kansallisen viraston välillä. Tästä syystä niitä kutsutaan "erityisiksi" kunniksi.

Monissa Alankomaiden laeissa on erityinen versio joka koskee Karibian alueita.[10] Esimerkiksi sosiaaliturva ei ole samalla tasolla kuin Manner-Alankomaissa.[11]

Alankomaiden erityiset kunnat Kunta Pääkaupunki (ja suurin kaupunki) Pinta-ala[12] (km²) Väkiluku[13] Asukastiheys (per km²)  Bonaire Kralendijk 288 18 905 66  Sint Eustatius Oranjestad 21 3 877 185  Saba The Bottom 13 1 811 139 Yhteensä 322 24 593 76

Suhde Euroopan unioniin

Euroopan unionin erityisalueet

Saaret eivät kuulu Euroopan unioniin, vaan ne muodostavat unionin "merentakaiset maat ja alueet" aseman joissa sovelletaan erityissäännöksiä.[17] Lissabonin sopimuksessa otettiin käyttöön menettely, jossa Eurooppa-neuvosto voi muuttaa Tanskan, Ranskan tai Alankomaiden merentakaisen alueiden asemia koskien EU: n perussopimuksen pohjalta soveltamisessa kyseiseen alueeseen.[18]

Kesäkuussa 2008 Alankomaiden hallitus julkaisi selvityksen oikeudellisista ja taloudellisista vaikutuksista siirtymällä merentakaisesta alueen asemasta ulkoalueen asemaan .[19][20] Saarten asema tarkistettiin viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen, joka alkoi Alankomaiden Antillien purkamisesta lokakuussa 2010 alkaen.[21]

Uudelleentarkastelu toteutettiin osana suunnitellun Alankomaiden lain uudistamista koskien Bonairea, Sint Eustatiusta ja Sabaa jossa saarille on myönnetty mahdollisuus tulla osaksi ulkoalueen asemaa ja siten suoraan Euroopan unionin osaksi.[22]

Lokakuussa 2015 tarkastelussa todettiin, että nykyiset hallinto- ja integraatiolainsäädännöt Manner-Alankomaiden kanssa eivät toimineet mutta suosituksia siitä, olisiko siirtyminen merentakaisesta alueen asemasta ulkoalueen asemaan parantaisi saarten asemia.[23][24][25] [26]

Alankomaiden Karibian on osa Pieniä-Antilleitä tähän saariryhmiin

• Bonaire joka osa ABC-saaria Leeward-Antillien saareketjussa Venezuelan rannikolta. Leeward Antillit ovat sekä tuliperäisiä ja korallisia
• Saba ja Sint Eustatius ovat osa SSS-saaria. Ne sijaitsevat Puerto Ricon ja Neitsytsaarten itäpuolella. Vaikka niitä pidetään yleensä osana Leewardsaaria, ranskaksi, espanjaksi, hollanniksi ja englanniksi puhutaan paikallisesti, ne katsotaan kuuluvan Windwardsaariin. Windwardsaaret ovat kaikki tuliperäisiä ja mäkisiä, joten ne eivät ole kovinkaan sopivia maatalouteen. Korkein kohta on Scenery-vuori, 887 m Saballa (myös korkein kohta koko Alankomaiden kuningaskunnassa).

• 
  Kartta, jossa on Bonaire, Sint Eustatius ja Saba sijaitsevat entisessä Alankomaiden Antillissa.
• 
  Suhteellinen etäisyys Manner-Alankomaiden ja Alankomaiden Karibian välillä.
• 
  Karibian BES-saaret ovat Alankomaiden maan osa-alueita, minkä vuoksi niitä kutsutaan Karibian alueeksi.

Kolme saarta käytti 1. tammikuuta 2011 asti Alankomaiden Antillien guldenia; sen jälkeen kaikki kolme siirtyivät käyttämään Yhdysvaltain dollaria eikä euroa (jota käytetään Manner-Alankomaissa) tai Karibian guldenia (jota kaksi muuta entistä Alankomaiden Antillien saarta Curaçao ja Sint Maarten käyttävät).[27]

Puhelinnumero on 599, sama kuin entisellä Alankomaiden Antilleilla, ja se on yhteinen myös Curaçaon kanssa. Kansainvälinen standardointijärjestö on määrittänyt näille saarille ISO 3166-1-alpha-2-maakoodin ISO 3166-2: BQ.[28] IANA ei ole perustanut .bq Internet ccTLD: n koodia eikä sitä tiedetä milloin se otetaan käyttöön joten käytössä on Alankomaiden verkkotunnus .nl [29][30]