Alankomaat yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuissa

Alankomaat on osallistunut kaikkiin yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman maailmanmestaruuskilpailuihin, jollaiset järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983. Se on saanut MM-kilpailuissa yhteensä 23 mitalia, joista viisi on kultaa.

Sija				Yhteensä
33.	5	8	10	23

Alankomaiden ensimmäinen MM-mitalisti oli Helsingissä 1983 hopeaa 800 metrin juoksussa saavuttanut Rob Druppers. Roomassa 1987 maan ainoa pistesijoille eli kahdeksan parhaan joukkoon yltänyt urheilija oli 3 000 metrin juoksussa kuudenneksi ja 1 500 metrin juoksussa kahdeksanneksi sijoittunut Elly van Hulst. Tokiossa 1991 Erik de Bruin saavutti kiekonheitossa hopeaa ja Stuttgartissa 1993 Albert van Vlaanderen maratonilla pronssia.

Göteborgissa 1995 ainoana pistesijoille yltänyt alankomaalainen oli kuudenneksi 800 metrin juoksussa sijoittunut Ellen van Langen. Ateenassa 1997 Marko Koers sijoittui miesten 800 metrin juoksussa kuudenneksi ja Stella Jongmans naisten vastaavalla matkalla kahdeksanneksi. Sevillassa 1999 maan paras saavutus oli Kamiel Maasen kahdeksas sija 10 000 metrin juoksussa. Edmontonissa 2001 Christian Tamminga sijoittui seiväshypyssä jaetulle kuudennelle sijalle.

Pariisin MM-kilpailuissa 2003 Alankomaat palasi mitalimaaksi, kun sen 4 × 100 metrin viestijoukkue nousi jälkikäteen pronssille Britannian yhden juoksijan dopingkäryn vuoksi. Pronssijoukkueeseen kuuluneella Troy Douglasilla oli finaalipäivänä ikää 40 vuotta ja 274 päivää ja hänestä tuli kaikkien aikojen vanhin miespuolinen MM-mitalisti. Pariisin kisoissa Alankomaat sai neljä muuta pistesijaa, ja kenialaissyntyisen Lornah Kiplagatin neljäs sija 10 000 metrin juoksussa oli vuoteen 2013 saakka maan naisten paras MM-sijoitus.

Helsingissä 2005 Alankomaat sai ensimmäisen maailmanmestaruutensa Rens Blomin voittaessa seiväshypyn. Rutger Smith sai hopeaa kuulantyönnössä. Kaksi vuotta myöhemmin Osakassa Smith sai pronssia kiekonheitossa ja dopingselvittelyjen myötä jälkikäteen myös kuulantyönnössä ja oli maan ainoa pistesijoille yltänyt urheilija. Berliinissä 2009 pistesijoilla olivat korkeushypyssä jaetulle viidennelle sijalle päätynyt Martijn Nuyens sekä 800 metrillä seitsemänneksi sijoittunut Bram Som. Daegussa 2011 pistesijoille ylsi vain kymmenottelussa viidenneksi sijoittunut Eelco Sintnicolaas.

Moskovassa 2013 Ghanaa aiemmin edustanut Ignisious Gaisah saavutti pituushypyssä hopeaa ja Dafne Schippers ylsi ensimmäisenä hollantilaisnaisena MM-kisoissa mitaleille saavuttamalla seitsenottelussa pronssia. Lisäksi Alankomaat sai Moskovassa neljä pistesijaa. Pekingin MM-kisoissa 2015 Dafne Schippers voitti kultaa 200 metrillä ja hopeaa 100 metrillä. Etiopialaissyntyinen Sifan Hassan saavutti pronssia 1 500 metrillä, ja pistesijoille ylsivät seitsenottelussa neljänneksi sijoittunut Nadine Broersen ja kahdeksanneksi sijoittunut Nadine Visser sekä 5 000 metrin juoksussa kahdeksanneksi päätynyt Susan Kuijken. Lontoossa 2017 Dafne Schippers voitti kultaa 200 metrillä ja pronssia 100 metrillä ja pronssia saavuttivat Anouk Vetter seitsenottelussa ja Sifan Hassan 5 000 metrillä. Lisäksi Alankomaat sai Lontoossa kuusi pistesijaa. Dohassa 2019 Sifan Hassan voitti kultaa 1 500 metrillä ja 10 000 metrillä ja lisäksi Alankomaat saavutti kuusi pistesijaa.

Eugenessa 2022 Anouk Vetter sai hopeaa seitsenottelussa, Femke Bol hopeaa 400 metrin aitajuoksussa, Jessica Schilder pronssia kuulantyönnössä ja lisäksi 4 × 400 metrin sekaviestijoukkue hopeaa (joukkueessa Liemarvin Bonevacia, Lieke Klaver, Tony van Diepen, Femke Bol ja alkuerässä Eveline Saalberg[1]). Lisäksi Alankomaat saavutti viisi pistesijaa.