Alan McManus

McManusin ensimmäinen kausi (1990–1991) sujui todella vakuuttavasti, sillä ainoastaan kahdessa turnauksessa hän ei päässyt 64:n parhaan joukkoon. Erittäin vakuuttavasti Angles esiintyi arvostetussa Stormseal UK Championship -turnauksessa, jossa hän eteni aina semifinaaliin, jossa hävisi kuitenkin maanmiehelleen Stephen Hendrylle, joka käytännössä hallitsi lajia koko 1990-luvun ajan. Debyyttikauden muut erinomaiset suoritukset tulivat Mercantile Credit Classic -turnauksessa ja maailmanmestaruuskisoissa, joissa McManus eteni 16:n parhaan joukkoon. Kauden päätteeksi hän nousi rankinglistan 41. sijalle, ja hänet valittiin vuoden pelaajaksi (WBPSA Young Player of the Year 1991 [2]).

Kausi 1991–1992 sujui vielä edellistään paremmin, sillä Asian Open -turnauksessa McManus eteni jo finaaliin asti, jossa kuitenkin kuusikertainen maailmanmestari Steve Davis veti pidemmän korren. Semifinaalisijoitus Rothmans Grand Prix -turnauksessa sekä maailmanmestaruuskisoissa olivat myös vakuuttavia vasta toista kautta pelaavalta McManusilta. Maailmanmestaruuskisojen semifinaalissa tappio tuli Jimmy Whitelle. Kauden päätteeksi Angles nousi 16:n parhaan joukkoon rankinglistalla.

Kaudella 1992–1993 McManus saavutti jälleen finaalipaikan, mutta voittoa piti vielä odottaa. Tämä tapahtui Regal Welsh Open -turnauksessa, jossa Ken Doherty voitti finaalin erin 9–7. Neljä semifinaalisijoitusta, mukaan lukien toinen peräkkäinen maailmanmestaruusturnauksessa, nostivat McManusin kuitenkin 10 parhaan joukkoon sijalle 6 rankinglistalla.

Kaudella 1993–1994 McManus saavutti ensimmäisen turnausvoittonsa, ja se tulikin upealla tavalla Benson & Hedges Masters -turnauksen finaalissa erin 9–8. Vastassa oli tähän mennessä viisi peräkkäistä voittoa ottanut Stephen Hendry. Hyvät suoritukset, mukaan lukien toinen peräkkäinen finaali Regal Welsh Openissa, pitivät McManusin sijalla 6 jopa neljä peräkkäistä kautta.

Kaudella 1994–1995 McManus saavutti ensimmäisen ranking-turnausvoittonsa syksyllä 1994 Dubaissa pelatussa Dubai Duty Free Classic -turnauksessa. Tämän finaalissa hän voitti Peter Ebdonin erin 9–6. Vaikka kausi ei muuten sujunut aivan yhtä vahvasti, McManus piti listasijoituksensa voittonsa ansiosta kauden päätteeksi.

Kausi 1995–1996 sujui jälleen tasaisen vahvasti, ja kolmen semifinaalisijoituksen lisäksi McManus voitti Thailand Masters -turnauksen keväällä 1996. Samana vuonna hän otti myös osaa World Cup -maajoukkuekilpailuun yhdessä Stephen Hendryn ja John Higginsin kanssa, ja he voittivat turnauksen.

Alan McManus, 2013

Kauden 1996–1997 aikana McManus saavutti muutamia semifinaali- ja neljännesfinaalipaikkoja ja hän putosi hieman rankinglistalla sijalle 10. Kausi 1997–1998 sujui hieman paremmin, kun McManus eteni tasaisesti semifinaaleihin ja listasijoitus oli kauden päätteeksi 8. Tällä sijalla hän pelasi kolme kautta tasaisesti, mutta ilman turnausvoittoja. Kaudella 1998–1999 hän saavutti kaksi finaalipaikkaa, mutta molemmissa tuli tappio Mark Williamsille: Irish Open -turnauksessa erin 4–9 ja Thailand Masters -turnauksessa erin 7–9. Vuoden 2002 LG Cup on toistaiseksi viimeinen turnaus, jossa McManus pelasi finaalissa. McManus pysytteli 16:n parhaan joukossa vuoteen 2006 asti, jolloin Marco Fu pudotti hänet ensimmäisellä kierroksella maailmanmestaruuskisoissa. Tämän jälkeen McManusin listasijoitukseksi tuli 19, eikä McManus ole onnistunut nousemaan takaisin eliittiin. Viimeisimmät kaudet McManus on pelannut listasijoilla 30–45. Uransa aikana McManus on ehtinyt tienata yli miljoona Englannin puntaa pelkästään turnauspalkintoina. [3] [4] [5]

• Dubai Classic 1994
• Thailand Masters 1996

• Masters 1994
• Benson & Hedges Championship 1990

• Nations Cup 2001
• World Cup 1996