Alan J. Heeger
Alan J. Heeger (s. 22. tammikuuta 1936) on yhdysvaltalainen fyysikko. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 2000 yhdessä Alan G. MacDiarmidin ja Hideki Shirakawan kanssa työstään sähköä johtavien polymeerien kehitys- ja tutkimustyössä.[1]
| Alan J. Heeger | |
|---|---|
.jpg.webp) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. tammikuuta 1936 Sioux City, Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Kalifornian yliopisto (Berkeley) |
| Väitöstyön ohjaaja | Alan M. Portis |
| Instituutti | Kalifornian yliopisto (Santa Barbara) |
| Tutkimusalue | Fysiikka ja kemia |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto |
Heeger opiskeli Berkeleyssä ja väitteli vuonna 1961. Hän teki tutkimus- ja opetustyötä Pennsylvanian yliopistossa vuoteen 1982, jolloin hän siirtyi Kalifornian yliopistoon Santa Barbarassa. Vuonna 1990 hän eperusti yrityksen joka teki ohuita näyttöjä muovista, vuonna 2000 hän oli mukana perustamassa yritystä joka tuottaa taipuisia aurinkopaneeleita.[2]
Lähteet
- The Nobel Prize in Chemistry 2000 (From Les Prix Nobel. The Nobel Prizes 2000, Editor Tore Frängsmyr, [Nobel Foundation], Stockholm, 2001) Nobelprize.org. Viitattu 6.7.2012.
- Alan J. Heeger Encyclopedia Britannica
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.