Alan Cox

Cox syntyi Solihullissa vuonna 1968 perheen kahdesta pojasta vanhempana. Hänen isänsä oli tutkija British Gas -yhtiössä ja äitinsä opettaja.[4] Lapsena Cox halusi tulla veturinkuljettajaksi.[5] Hän kiinnostui tietokoneista koulussa 11–12-vuotiaana, kun tietotekniikanopettajat olivat innostuneita opettamaan oppilaille muun muassa ohjelmointia BASIC-kielellä myös kouluajan ulkopuolella. Hän osti ensimmäiseksi tietokoneekseen Sinclair ZX81:n aluksi yhden ja myöhemmin 16 kilotavun muistilla[6] ja opetteli Z80-assembly-kielen kirjan avulla.[5] ZX81:n hän vaihtoi 128-kilotavuiseen ZX Spectrumiin.[6][3]

Kouluaikanaan Cox alkoi ohjelmoida pelejä. Hän työskenteli Adventuresoft UK -peliyritykselle,[3] ja teki Spectrumille muun muassa Blizzard Pass -pelin. Hän teki pelejä myös Amigalle.[5] Hän aloitti tietojenkäsittelytieteen opiskelemisen Aberystwythin yliopistossa, mutta vaihtoi Swansean yliopistoon,[4] koska ei halunnut opiskella fysiikkaa.[7]

Cox pitämässä puhetta European Open Source Convention -kokouksessa vuonna 2005.

Opiskelujen jälkeen Cox meni töihin National Transcommunications Limited -verkkoyritykseen. Hän vaihtoi pienemmälle Cymry.net-palveluntarjoajalle, koska hän joutui matkustamaan liikaa. NTL kuitenkin osti yrityksen. Tällöin hän meni töihin Building #3 -yhtiöön, joka työskenteli Linux-yhtiö Red Hatille.[6] Tammikuun alusta 2000[7] Cox on työskennellyt Red Hatilla konsulttina[3] ja pääasiassa Linux-ytimen parissa.[6]

Cox asuu Swanseassa, Walesissa vaimonsa Telsa Gwynnen kanssa.[5]

Opiskellessaan Aberystwythissä Cox alkoi kehittää tekstipohjaista AberMUD-verkkopeliä.[8] Hän ohjelmoi Amigaan Unixin kaltaisia ominaisuuksia pystyäkseen testaamaan peliään.[9] Hän suunnitteli myös oman käyttöjärjestelmän luomista Amigalle, muttei uskonut pystyvänsä siihen. Hän päätti ostaa IBM PC -yhteensopivan tietokoneen ja tutustui Linuxiin seuratessaan keskusteluja Minixin postituslistalla.[4] Aluksi hän oli kiinnostuneempi juuri ilmestyneestä 386BSD:stä, mutta päätyi Linuxiin, koska 386BSD tarvitsi kalliin Intel 80387-matematiikkaprosessorin eikä voinut olla samalla kiintolevyllä DOSin tai Windowsin kanssa.[10][9]

Cox oli juuri lopettanut opiskelut Swanseassa, mutta piti yhteyttä vanhoihin opiskelijatovereihinsa yliopistossa. Yliopiston tietokoneseura sai 4-megatavuisen 386:n, ja siihen asennettiin Linux, jossa oli Ross Biron hiljattain ohjelmoima verkkokoodi. Miehet liittivät koneen yliopiston verkkoon, mutta kone kaatui. He olivat ensimmäisiä, jotka olivat käyttäneet Linuxia vilkkaassa, moniprotokollaisessa verkossa ja löysivät siten paljon uusia ohjelmointivirheitä.[10] Cox oli opiskellessaan perehtynyt TCP/IP-protokollaan,[4] ja hän alkoi lähettää Birolle korjausehdotuksia.[10]

Verkkokoodin ylläpitäminen siirtyi Birolta Fred van Kempenin vastuulle. Kempen kirjoitti Biron koodin pohjalta uuden version nimeltään NET-2. Hän suunnitteli koko koodin kirjoittamista uudelleen. Linux-yhteisö ei kuitenkaan malttanut odottaa tätä, ja Cox alkoi korjailla NET-2:ta ja lähettää korjauksia Linus Torvaldsille. Torvalds alkoi hyväksyä Coxin koodia, ja pian tämä oli päävastuussa verkkokoodin kehittämisestä.[11] Verkkokoodi oli Linuxin ensimmäinen osa-alue, joka tehtiin lähes täysin ilman Torvaldsia.[3] Cox vastasi Linuxin verkon kehityksestä versioon 2.0.29 saakka.[9]

Coxista tuli käytännössä Linuxin kakkosmies. Myöhemmin hänen roolinsa muuttui koodaajasta organisoijaksi.[6] Hän ylläpiti ytimen 2.2-haaraa ja omaa "ac"-tunnuksella merkittyä versiotaan 2.4-haarasta.[3] Coxin ac-versiot olivat erittäin vakaita ja sisälsivät korjauksia, joita ei ollut virallisessa ytimessä, joten monet jakelupaketit käyttivät Torvaldsin ytimen sijaan Coxin versiota.[12] Ytimet yhdistettiin viralliseen versioon 2.4.18.[6] Vuoden 2003 loppupuolella Cox ilmoitti ottavansa vuoden vapaata Linuxista ja Red Hatilta suorittaakseen MBA-tutkinnon ja opiskellakseen kymriä.[13] Linuxin lisäksi hän on osallistunut myös GNOME-[14] ja X.Org-projekteihin.[15]

Cox on vastustanut julkisesti ohjelmistopatentteja, DMCA-lakia ja CBDTPA-lakiehdotusta.[16] Vuonna 2002 hän erosi USENIXin alaryhmästä ja sanoi, ettei aikoisi matkustaa Yhdysvaltoihin, koska venäläinen ohjelmoija Dmitri Skljarov oli pidätetty DMCA-rikkomuksista.[17] 21. syyskuuta 2003 Cox ja Linus Torvalds lähettivät Euroopan parlamentin jäsenille avoimen kirjeen, jossa he vetosivat ehdotettua ohjelmistopatenttidirektiiviä vastaan.[18]

21. helmikuuta 2004 Cox sai Free Software Foundationin Award for the Advancement of Free Software -palkinnon FOSDEM-konferenssissa Brysselissä.[19] 5. lokakuuta 2005 hänet palkittiin elämäntyöstään LinuxWorld-tapahtumassa Lontoossa.[2]

• Moody, Glyn: Kapinakoodi. Engl. alkuteos: Rebel Code. Suomentanut Riikka Toivanen ja Heikki Karjalainen. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2003-1.

• Cathedrals, Bazaars and the Town Council. Coxin artikkeli avoimen lähdekoodin yhteisöstä. (englanniksi)