A. A. Milne

Milne syntyi Skotlannissa, mutta vietti lapsuutensa Lontoossa. Kirjailija H. G. Wells oli hänen lapsuudenaikaisia opettajiaan. Milne opiskeli matematiikkaa Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa.

Vuonna 1906 Milne ryhtyi avustamaan (myöhemmin hänestä tuli avustava toimitussihteeri) kuuluisaa huumorilehti Punchia. Milne meni naimisiin Dorothy "Daphne" de Sélincourtin kanssa vuonna 1913, ja 1920 he saivat ainoaksi jääneen lapsensa Christopher Robin Milnen. Ensimmäisessä maailmansodassa Milnen sijoituspaikka oli Ranskassa.[1]

Alkuperäiset Nalle Puh -lelut.

A. A. Milnen tunnetuin kirjallinen hahmo on Nalle Puh. Puh-kirjoissa seikkaili Risto Reipas (Christopher Robin) -niminen poika, joka sai nimen Milnen pojan mukaan. Milne käytti poikansa Christopherin pehmoleluja Puh-kirjojensa hahmoina. Nalle Puhin englanninkielisen nimen Winnie-the-Pooh sanotaan saaneen nimensä Winnie (Winnipeg) -nimisen kanadalaisen mustakarhun mukaan. Winnie oli sotaväen maskotti, joka siirrettiin sodan jälkeen Lontoon eläintarhaan. Molemmat Puh-kirjat sekä Milnen kaksi tunnetuinta runokokoelmaa ilmestyivät kirjamuodossa maailmansotien välillä, joskin monet hänen runoistaan olivat lukijakunnalle entuudestaan tuttuja Punchin sivuilta.[1] Nalle Puh -kirjojen alkuperäinen kuvittaja oli E. H. Shepard.

Milne kirjoitti yhden salapoliisikirjan Punaisen talon arvoitus (The Red House Mystery). Raymond Chandler ruoti sen perusteellisesti esseessään "Se murhaa joka osaa" (teoksessa Helmistä on vain harmia).[2]

Runojen, lastenkirjojen ja salapoliisiromaanin lisäksi A. A. Milne kirjoitti myös esseitä, omaelämäkerran ja yli 25 näytelmää.[1]

Milnen kuoleman jälkeen hänen leskensä myi Nalle Puh -hahmojen oikeudet The Walt Disney Companylle, joka on julkaissut Nalle Puh -sarjakuvia, piirrettyjä elokuvia ja oheistuotteita.

Testamentissaan A. A. Milne määräsi tekijänoikeuksien haltijaksi perheen sijasta uskotut miehet. Tekijänoikeudet ovat olleet Milnen kirjallisuusagentin Stephen Slesingerin perikunnan hallussa vuodesta 1983. Perikunta voitti kesäkuussa 2006 Milnen pojantyttären Clare Milnen nostaman kanteen Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa. Clare Milne oli yrittänyt saada oikeudet takaisin Disneylle, jolle Slesingerin perikunta on lisensoinut Nalle Puhin oikeudet. Oikeusprosessi oli aloitettu vuonna 2002.[3][4]

Slesingerin perikunta on toisaalta taistellut Disneyn kanssa vuodesta 1991.[3] Syyskuussa 2009 tuomari päätti, että Slesingerin perikunta oli luovuttanut kaikki tekijänoikeudet Disneylle, jonka kuitenkin pitää maksaa rojalteja kaikesta tulevasta hahmojen käytöstä. Osapuolet ilmoittivat tyytyvänsä päätökseen.[5]

Milnen Nalle Puh -teksteistä on julkaistu lisäksi runsaasti poimintoja sekä tekstejä, jotka perustuvat Milnen tarinoihin.

• Punaisen talon arvoitus. (The Red House Mystery, 1920). Suomentanut Risto Hannula. WSOY, 1973. ISBN 951-0-05768-1. Salapoliisiromaani.
• Nalle Puh. (Winnie-the-Pooh, 1926). Suomentanut Anna Talaskivi. WSOY, 1934.
  • Nalle Puh. (Winnie-the-Pooh, 1926). Suomentanut Kersti Juva, runot suom. Panu Pekkanen. WSOY, 1976. ISBN 951-0-07753-4.
• Nalle Puh rakentaa talon. (The House at Pooh Corner, 1928). Suomentanut Annikki Saarikivi. WSOY, 1954.
  • Nalle Puh rakentaa talon. (The House at Pooh Corner, 1928). Suomentanut Kersti Juva, runot ja vastapuheen suom. Panu Pekkanen. WSOY, 1977. ISBN 951-0-08182-5.
• Kuninkaan aamiainen. Suomentanut Eila Kivikk'aho. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14058-9. valikoima lastenrunoja kokoelmasta When we were very young

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta A. A. Milne Wikimedia Commonsissa

• Lisää luettavaa aiheesta A. A. Milne on Wikiaineistossa