Ala-Kuusaa

Ala-Kuusaa (ven. Кли́мово, Klimovo,[1] v:een 1948 Ала Кууса) on kylä Kannilanjoen länsipuolella Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä. Ala-Kuusaa kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Muolaan kuntaa.

Ala-Kuusaa
Кли́мово

Ala-Kuusaa
Кли́мово

Koordinaatit: 60°36′10″N, 29°30′18″E
Valtio Venäjä
Alue Leningradin alue
Piiri Viipurin piiri
Kunta Kyyrölä
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Kylä
Aikavyöhyke UTC+3
Postinumero 188835












Historia

Kyläkuva

Suomelle kuuluessaan Ala-Kuusaa sijaitsi Muolaan pohjoisosassa[2] noin kahdeksan kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta pohjoiseen.[3] Ala-Kuusaan naapurikyliä olivat lännessä ja pohjoisessa Ylä-Kuusaa, idässä Peippola ja etelässä Koirala.[4][3] Vuonna 1936 Ala-Kuusaan pinta-ala oli 7,85 neliökilometriä, josta oli peltoa 305 hehtaaria, niittyä kahdeksan hehtaaria ja metsää 466 hehtaaria.[5] Ala-Kuusaan koulupiirin kuului myös pieni Paakelin kylä, jonka pinta-ala samana vuonna oli noin yksi neliökilometri, josta oli peltoa 50 hehtaaria, niittyä kolme hehtaaria ja metsää 52 hehtaaria.[5]

Ala-Kuusaan halki kulki maantie Muolaan kirkonkylästä Äyräpään kirkonkylään, josta Ala-Kuusaassa erkani kylätie Paakelin kautta Kyyrölään.[3][6] Ala-Kuusaan asutus ja pellot sijaitsivat pääasiassa kylän läpi johtavan maantien molemminpuolin.[3] Ala-Kuusaassa oli noin 20 taloa ja Paakelissa vain muutama.[7]

Ala-Kuusaan koulupiiriin kuuluivat Ala-Kuusaan ja Paakelin kylät.[8] Koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa vuonna 1901 ja oma koulurakennus valmistui vuonna 1904.[8] Ala-Kuusaan koulu sijaitsee kylän pohjoisrajalla Ylä-Kuusaan kylän puolella.[7] Koulupiiriin olivat aluksi kuuluneet myös Ylä-Kuusaa ja Määttälä,[8] minkä vuoksi Ala-Kuusaan koulu sijaitsi kylän rajan pohjoispuolella. Koulurakennus säilyi talvisodassa.[8]

Sota-aika

Ala-Kuusaan koulupiirin asukkaat evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[9] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.

Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen ja Etelä-Pirkanmaalle, jossa Ala-Kuusaan asukkaat asutettiin Ypäjälle.[10]

Lähteet
  • toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870–1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.

Viitteet
  1. Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 1:250 000. (historialliset suomalaiset paikannimet) Sankt-Peterburg: Diskus Media, 2002.
  2. Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 26.1.2010.
  3. Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0.
  4. Karjalan kartat (hakusana Ala-Kuusaa) Maanmittauslaitos.fi. 13.6.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 26.1.2010.
  5. Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195–196
  6. Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 26.1.2010)
  7. Repo 1952, s. 497–498
  8. Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 232. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870–1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
  9. Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
  10. Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939–1944, s. 443. Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870–1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3.
    Muolaa
    Muolaan kylät

    Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa

    Kyyrölän kylät

    Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja

    Huomautuksia

    1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
    2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
    3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
    4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
    5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
    6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.