Keyritty
Keyritty eli Ala-Keyritty on järvi Pohjois-Savossa Rautavaaralla ja Kuopio Nilsiän pitäjässä. Se on Rautavaaran suurin järvi, ja Rautavaaran kirkonkylä on järven koillisrannan välittömässä läheisyydessä Keyritynjoen suun takana. Järvi on noin 16 km pitkä ja enimmillään 2,5 km leveä. Eteläpäästä osa on Nilsiän puolella.[1]
| Keyritty | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Rautavaara, Nilsiä |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Keyritynjoki[1] |
| Järvinumero | 04.673.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 120,1 m [1] |
| Rantaviiva | 75 km [2] |
| Pinta-ala | 18,29 km² [2] |
| Tilavuus | 0,079 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 4,29 m [2] |
| Suurin syvyys | 30,8 m [2] |
| Valuma-alue | 73 km² [2] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järven länsipuolella on korkea Paljakan vaara. Keyritynjoen melontareitti kulkee järven kautta. Järvellä on myös Täyssinän rauhan (1595) rajakivi.
Vanhoissa kartoissa nimi saattaa olla muodossa Keurittu. Keurittujärven (nykyisin Keyrittyjärvi) ja nykyisen Rautavaaran kuntakeskuksen läheisyydessä on sijainnut aikoinaan myös Keyrityn (Keurintun) kylä, joka on kuulunut Pielisen pitäjään. Pielis on tuolloin kuulunut Ylä-Karjalan kihlakuntaan Savon ja Karjalan läänissä (eli Kuopion läänissä).[3]
Lähteet
- Rautavaaran kunta: Rautavaara - Lähi-Lappi matkailukartta
- Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 12.9.2010.
- OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 12.9.2010.
- Suomen karttakirja 1799 [Kartta-aineisto]. Uusintapainos. Genimap. ISBN 951-593-965-8.
Aiheesta muualla
- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Tutkimusraportti 160. Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).