Al Iafrate

Ennen ammattilaisuraansa Iafrate pelasi kaksi kautta, vuodet 1981–1983, Michigan National Hockey League -juniorisarjassa (MNHL) Yhdysvalloissa ja osan kaudesta 1983–1984 Ontario Hockey League -juniorisarjassa (OHL) Kanadassa. Seuroinaan hänellä olivat MNHL:ssä Detroit Adrays sekä Detroit Compuware ja OHL:ssä Belleville Bulls. Suurimman osan kaudesta, jonka hän oli OHL:ssä, hän pelasi kuitenkin Yhdysvaltain jääkiekkomaajoukkueessa, jota edusti myös Sarajevon talviolympialaisissa.

Iafrate sai NHL-varauksen, kun Toronto Maple Leafs varasi hänet numerolla neljä NHL:n varaustilaisuuden 1984 ensimmäisellä kierroksella. Hän oli kyseisen seuran kautta aikojen ensimmäinen ensimmäisellä kierroksella varattu Yhdysvalloissa syntynyt pelaaja. Hän aloitti ammattilaisuransa jo varausvuonnaan ja nousi heti joukkueensa vakiokokoonpanoon. Hän pelasi tulokaskaudellaan, kaudella 1984–1985, 68 runkosarjaottelua, joissa teki 21 tehopistettä, viisi maalia ja 16 syöttöpistettä.

Iafrate pelasi Maple Leafsissä kuusi ja puoli kautta ja oli joukkueensa eniten pisteitä tehnyt puolustaja neljällä kaudella ja eniten maaleja tehnyt puolustaja viidellä kaudella (kaudella 1985–1986 jakoi ykköstilan Brad Maxwellin kanssa). Hän ylitti kolmenkymmenen tehopisteen rajan tulokaskauttaan lukuun ottamatta kaikilla täysillä kausillaan Torontossa ja sai parhaat tehot kaudella 1989–1990, jolla hän teki 21 maalia ja 42 syöttöpistettä, yhteensä 63 tehopistettä, 75 runkosarjaottelussa. Eniten maaleja hän näinä vuosina teki kaudella 1987–1988, jolla hän teki 22 maalia. Tuolla maalimäärällä Iafrate jakaa Ian Turnbullin kanssa Maple Leafsin seuraennätyksen puolustajien yhden runkosarjakauden aikana tekemien maalien määrässä. Yhteensä hänelle kertyi mainitulla kaudella runkosarjapisteitä 52, mikä on hänen Toronton vuosiensa toiseksi paras ja koko ammattilaisuransa kolmanneksi paras lukema.

Iafraten NHL-seura vaihtui kesken kauden 1990–1991. Hän siirtyi tammikuussa 1991 Washington Capitalsiin pelaajakaupassa, jossa Maple Leafs sai vaihdossa Peter Zezelin ja Bob Rousen. Capitalsissa hän pelasi maaliskuuhun 1994 asti, jolloin seura kauppasi hänet Boston Bruinsiin saaden vaihdossa Joé Juneaun. Iafrate teki kolmivuotisen Capitals-aikansa ja samalla koko uransa parhaat teholukemat kaudella 1992–1993, jolla hänelle kertyi 81:ssä runkosarjaottelussa 66 tehopistettä, 25 maalia ja 41 syöttöpistettä. Hänet nimettiin tuon kauden päätteeksi NHL:n toiseen tähdistökentälliseen. Capitals-vuosinaan Iafrate juonsi omaa rock-ohjelmaansa Rock 103 WXZL -radioasemalla.

Bruinsissa Iafrate pelasi vain kauden 1993–1994 lopun. Seuraavat kaksi kautta jäivät häneltä kokonaan väliin polvivaivojen vuoksi. Hän oli kärsinyt polvivammoista aiemminkin ennen ongelman pahenemista. Maaliskuussa 1990 sattunut eturistisiteen repeämä ja sitä seurannut leikkaus pitivät hänet esimerkiksi sivussa kauden 1989–1990 lopun ja kauden 1990–1991 alun.

Iafrate palasi NHL-jäille kaudella 1996–1997 San Jose Sharksissa. Sharks oli hankkinut hänen pelaajaoikeutensa Bruinsilta kesäkuussa 1996 annettuaan vaihdossa Jeff Odgersin ja viidennen kierroksen varausvuoron. Iafrate pelasi ensimmäisen ottelunsa kahteen ja puoleen vuoteen lokakuussa 1996, kun Sharks sai vastaansa New York Islandersin. Hänen paluukautensakin meni lopulta pilalle loukkaantumisten vuoksi. Alkukaudesta hän kärsi varvasvammoista ja myöhemmin selkävammoista, jotka lopulta päättivät hänen kautensa, joka jäi vain 38:n ottelun mittaiseksi.

Iafrate palasi jäille jälleen joulukuun 1997 alussa, mutta joutui sivuun jo kolmen viikon päästä polvivamman vuoksi. Hän palasi kentille maaliskuussa 1998, jolloin pelasi viimeiset NHL-ottelunsa. Yhteensä hän kykeni pelaamaan kaudella 1997–1998 vain 21:ssä runkosarjaottelussa ja kuudessa pudotuspeliottelussa. Kesäkuussa 1998 Sharks jätti Iafraten suojaamatta laajennusdraftissa, jossa tulokasseura Nashville Predators varasi hänet. Hänestä tuli kuitenkin pian rajoittamaton vapaa pelaaja, ja heinäkuussa 1998 Carolina Hurricanes teki hänen kanssaan sopimuksen. Iafrate ei kuitenkaan enää palannut NHL:ään vaan lopetti uransa syyskuussa 1998. Viimeiset ottelunsa ammattilaisena hän oli pelannut jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa keväällä 1998.

Al Iafrate pelasi neljätoista vuotta ja kaksitoista kautta kestäneellä NHL-urallaan yhteensä 799 runkosarjaottelua, joissa teki 463 tehopistettä, 152 maalia ja 311 syöttöpistettä. Pudotuspeliotteluja hänelle kertyi 71, joissa syntyi 35 tehopistettä, 19 maalia ja 16 syöttöpistettä. Iafrate pelasi urallaan neljä kertaa NHL:n tähdistöottelussa, vuosina 1989, 1990, 1993 ja 1994, ja kerran, vuonna 1993, hänet valittiin liigan toiseen tähdistökentälliseen.

Kovasta lyöntilaukauksesta tunnettu Iafrate voitti tähdistöottelun yhteydessä järjestetyn lyöntilaukauskilpailun kolme kertaa. Hänellä oli hallussaan kilpailun ennätys kuudentoista vuoden ajan, kunnes slovakialainen Zdeno Chára rikkoi sen vuonna 2009. Cháran lyöntilaukaus oli 169,6 km/h, kun taas Iafraten ennätys oli 169,3 km/h.

Iafrate edusti Yhdysvaltain maajoukkuetta kaksissa arvokilpailuissa, Sarajevon olympialaisten jääkiekkoturnauksessa vuonna 1984 ja jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 1998. Hän pelasi ensiksi mainitussa turnauksessa kuusi ottelua jääden tehopisteittä ja jälkimmäisessä neljä ottelua tehden kaksi tehopistettä, molemmat syöttöpisteitä.