Al-Qadr
Al-Qadr (arab. سورة القدر, suom. Voiman suura) on Koraanin 97. suura. Se sisältää 5 jaetta.
Hämeen-Anttilan suomentamana suura kuuluu seuraavasti:
»Olemme lähettäneet tämän Voiman yönä.
Mistäpä tietäisit, mikä Voiman yö on!
Voiman yö on parempi kuin tuhat kuukautta.
Silloin enkelit ja Henki laskeutuvat taivaasta
kaikissa asioissa Herran luvalla.
Silloin vallitsee rauha aina aamunkoihin asti.»
Islamilainen tafsir - tulkinta
Islamilaisen koraaninselityksen mukaan suura kertoo siitä yöstä (lailat al-qadr), jolloin Koraani laskeutui alas profeetta Muhammedille Hira-vuorella.[1] Selitykseen sisältyy ristiriita, sillä toisaalta Koraanin laskeutumisen kerrotaan tapahtuneen 12 vuoden kuluessa vuosina 610–632. Usein kerrotaankin, että koko kirjan asemesta kyseessä oli vain ensimmäinen ilmestys.[1]
Voiman yötä vietetään vuosittain paastokuukauden eli ramadanin aikana. Se on jokin kymmenestä viimeisestä paastokuukauden yöstä, mutta ei tarkkaan tiedetä, mikä niistä. Arvovaltaiset hadith -kokoelmat esittävät asiasta ristiriitaisia mielipiteitä.[2] Vahvin ehdokas on ramadanin 27. yö.[3] Varmuuden vuoksi rukoillaan ahkerasti kaikkina viimeisinä öinä. Sitä varten otetaan vapaata töistä ja tullaan ehkä väsyneinä kouluun. Voiman yönä suoritetut rukoukset ovat nimittäin tehokkaampia kuin vastaavat teot tuhantena kuukautena, joihin ei sisälly Voiman yötä. Se ilmenee suuran sanoista: ”Voiman yö parempi kuin tuhat kuukautta.”
Muut tulkinnat
Suuran islamilainen tulkinta perustuu Koraanin selityskirjallisuuteen, sillä itse teksti ei mainitse Koraanin alas lähettämistä eikä Muhammedia. Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan monet läntiset tutkijat näkevät Voiman (tai Kohtalon) yössä kuvauksen Uudenvuoden yöstä, jolloin juutalaisuuden mukaan Jumala säätää ihmisten kohtalon tulevaksi vuodeksi.[4] Reynoldsin mukaan useimmat tutkijat katsovat, että suuran ensimmäinen jae tarkoittaa koko Koraanin laskeutumista alas, vaikka islamilaisen tulkinnan mukaan Koraani paljastettiin Muhammedille osa kerrallaan.[5]
Jouluyö
Richard Bell näki suurassa kuvauksen jouluyöstä. Samalla kannalla on Christoph Luxenberg, jonka mukaan arabian sana al-qadr tarkoittaa myös kohtaloa ja sanan sisältyvä konsonanttiyhdistelmä q-d-r tarkoittaa syyroarameassa syntymää tai ”onnentähteä”, jonka merkeissä ihminen on syntynyt sekä myös joulua. Myöhäisantiikissa astrologia oli suosittua.[6] Se näkyy myös Jeesuksen syntymää koskevissa kertomuksissa, joissa joulutähti johdatti itämaan tietäjiä. Hans Jansen pitää Luxenbergin tulkintaa sanan al-qadr merkityksestä mahdollisena mutta ei varmana. Jos tulkinta on oikea, suurassa tuntuvat olevan kaikki Luukkaan (2:8–20) jouluevankeliumin ainekset: yö, tähti, valvominen, enkeli, laulut, astuminen alas taivaasta, rauha.[5][3]
Koska islamissa ei tunneta yöjumalanpalvelusta, Luxenberg näki aamunkoittoon ulottuvassa valvomisessa viittauksen Syyrian kirkon joulunviettoon. Luxenberg poisti tekstistä siihen myöhemmin liitetyt diakriittiset merkit ja otti huomioon sanojen uudelleen tulkinnassa myös arameankieliset vaihtoehdot. Analyysin lopputuloksena Luxenberg kääntää suuran seuraavasti:
»Olemme antaneet hänen (Jeesuksen) laskeutua alas jouluyönä.
Mistäpä tietäisit, mikä on Jouluyö?
Jouluyö on rikkaampi armosta kuin tuhat yöjumalanpalvelusta.
Enkelit, henkien seuraamina, tuovat silloin Herransa luvalla alas kaikenlaisia hymnejä.
Silloin vallitsee rauha aamunkoittoon asti''.»
Kristillisessä uskossa Jumalan luona aikojen alussa oleva Sana tai Logos liitetään Jeesukseen. Islamissa Logos on saanut uuden tulkinnan; se ymmärretään Jeesuksen sijaan Koraaniksi, joka on Jumalan tavoin luomaton ja ikuinen. Islamilaisessa tulkinnassa Voiman suurassa alas laskeutuu Koraani.
Luxenberg yhtyy islamilaiseen tulkintaan, jonka mukaan suura kertoo Jumalan sanan yöllisestä laskeutumisesta, mutta katsoo, että kyseessä on Jeesus eikä Koraani. [5] Kristillisessä uskossa Jumalan luona aikojen alussa oleva Sana tai Logos yhdistetään Jeesukseen.[7] Islamissa Jumalan Sana on saanut uuden tulkinnan. Jeesuksen sijaan maan päälle laskeutuu Koraani, joka Jumalan tavoin on luomaton ja ikuinen.
Suuran historia
Islamilaisen Koraanin selityksen mukaan suurat ovat profeetta Muhammedin Mekassa ja Medinassa vuosina 610–632 saamia ilmestyksiä. Christoph Luxenbergin mukaan Voiman suura on kristillinen. Se käsittelee Jeesuksen syntymää ja on alun perin luultavasti kuulunut osaksi syyrialaista jouluyön liturgiaa.[6] Joulu on Euroopassa kiinnittynyt vuodenkierron pimeimpään aikaan, josta alkaa valon lisääntyminen. Lähi-idässä ilmiö ei luonnossa ole yhtä silmiinpistävä, joten on mahdollista, että Voiman yö muuttui kuukalenterin mukaan kiertäväksi juhlapäiväksi, jonka alkuperäinen merkitys lopulta unohtui.[8]
Al-Qadr eli Voiman yön suura (97) on esimerkki Koraanin suurista, joiden tekstit mahdollisesti alun perin olivat Syyrian ja Lähi-idän kristillisten kirkkojen jumalanpalvelustekstejä. Saksalainen orientalisti Günter Lüling arvioi, että kolmasosa Koraanista olisi sellaisia.[9] Arabikristillisyyden kehittyessä islamiksi tekstit olisivat päätyneet osaksi Koraania. Kun tekstien alkuperä ja merkitys olivat unohtuneet, ne olisi 800-luvulla tulkittu uudelleen islamin pohjalta. Muita tällaisia ehdokkaita on Koraanissa runsaasti. Niihin kuuluvat esimerkiksi al-Fil eli Norsun suura (105) ja al-Masad eli Niiniköyden suura (111).
Lähteet
- Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biografie. Mûnchen: Verlag C.H. Beck, 2008. ISBN 978-3-406-56858-9. (saksaksi)
- Luxenberg, Christoph: Weichnachten im Koran. Teoksessa: C. Burgmer (toim.). Streit um den Koran. Die Luxenberg-Debatte: Standpunkte und Hintergründe, s. 62–68. Verlag Hans Schiler, 2007. ISBN 978-3-89930-145-8. (saksaksi)
- Reynolds, Gabriel Said: Introduction, Quranic studies and its controversies. Teoksessa: Reynolds, Gabriel Said (toim.). The Quran in its Historical Context, s. 1–26. Routledge, 2008. ISBN 978-0-415-49169-3.
Viitteet
- Koraani - Siunatun yön suura (AL-KADR) Islamopas.com.
- al-Qadr - Search results sunnah.com.
- Jansen 2008, s. 191–104
- Jaakko Hämeen-Anttila: Koraanin selitysteos, s. 219. Basam Books, 1997.
- Reynolds 2008, s. 17
- Luxenberg 2007, s. 62–68
- Kristus Sanasto. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 25.12.2021.
- Jansen 2008, s. 191–104
- Marcin Grodzki: Von Lüling zu Inarah - ein Blick auf die Fortentwicklung einiger Forschungsaspekte in den letzten Jahrzehnten. Teoksessa: Die Entstehung einer Weltreligion II. Von der koraniscehn Bewegung zum Frühislam., s. 713–717. Hans Schiler, 2012.
Edeltävä suura: Al-Alaq |
Koraanin suurat | Seuraava suura: Al-Bayyina |
Al-Qadr | ||
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 |