Al-Kindi

Yaʻqūb ibn Isḥāq al-Kindī (Alkindus, arab. يعقوب بن اسحاق الكندي) (n. 801873 Kufa, Mesopotamia) oli ensimmäinen merkittävä islamilaisen maailman filosofi. Hänellä on laaja, mutta osittain kadoksiin joutunut kirjallinen tuotanto, joka ulottui eri aloille, kuten filosofia, luonnontieteet, astrologia ja tähtitiede, alkemia, matematiikka, musiikinteoria ja lääketiede.

Al-Kindi
يعقوب بن اسحاق الكندي‎
Al-Kindi
Al-Kindi
Henkilötiedot
Koko nimi Yaʻqūb ibn Isḥāq al-Kindī
Syntynyt801
Kufa, Mesopotamia
Kuollut873
Koulutus ja ura
Oppilaat
Tutkimusalue filosofia, luonnontiede, astrologia, tähtitiede, alkemia, matematiikka, musiikinteoria, lääketiede

Tutkimusaloja

Filosofia

Al-Kindi oli ensimmäinen islamilainen peripateettinen filosofi ja hänet tunnetaan pyrkimyksistä yhdistellä islaminuskoon antiikin kreikkalaista filosofiaa, erityisesti aristotelismia ja uusplatonismia.

Kirjassa Ensimmäisestä filosofiasta hän luonnehtii Jumalaa "Todeksi" vailla kaikkea moneutta. Al-Kindin mukaan kaikille luoduille on samalla kertaa ominaista ykseys ja moneus. Jumala on pelkästään ykseys (tawhid), mikä varmistaa hänen tuonpuoleisuutensa. Hän on myös kaiken muun ensimmäinen syy. Al-Kindi joutui edelleen perustelemaan, miksi Jumala on ykseys, vaikka hänellä on monia ominaisuuksia, kuten kaikkivaltius ja kaikkitietävyys. [1]

Luonnontieteet

Luonnontieteissä al-Kindi tutki metallien ja kasvien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. [2]

Kerrotaan, että hän halusi selvittää, miksi alkoholi vaikuttaa humalluttavasti ja tätä varten kuumensi viiniä toisiinsa yhdistetyissä astioissa. Tällöin hän olisi havainnut, että alkoholi höyrystyy alemmassa lämpötilassa kuin vesi, joten hän olisi keksinyt alkoholin tislaamisen. Islamilaisessa maailmassa alettiin sitten käyttää puhdasta alkoholia lääketieteessä sekä ehosteiden ja hajuvesien valmistuksessa.[2] A.J. Liebmann katsoo, että kyseessä on legenda. Alkoholin tislaamista eivät keksineet arabit, vaan löytö tehtiin Etelä-Italiassa ja vasta 1000–1100-luvuilla.[3]

Kielitiede

Al-Kindī havaitsi, että kirjainten esiintymistiheys vaihteli. Arabian kielessä on a- ja l-äänteitä enemmän kuin muutamissa muissa kielissä. Tätä havaintoa hän sovelsi yksinkertaisen salakirjoituksen purkamiseen.[2]

Teoksia

  • Ensimmäisestä filosofiasta
  • Intellektistä
  • Murheiden hälventämisestä (etiikasta)
  • Perspektiiveistä (optiikasta)
  • Tutkielma sielusta
  • Unesta ja unista (profeetallisista unista)

Lähteet

  • Adamson, Peter: Philosophy in the Islamic World. A Very Short Introduction. Oxford University Press, 2015.

Viitteet

  1. Adamson 2015, s. 47-48
  2. Christensen, Else: Viisauden talo. Tieteen Kuvalehti Historia, 2011, nro 10, s. 38–41. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209. (suomeksi)
  3. Liebmann, A. J.: History of Distillation, 33, 4, 166–173. Journal of Chemical Education, 1956. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.9.2020. (englanniksi)

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.