Al-Aqsa

Al-Aqsa (arab. المسجد الأقصى‎, Al-Masjid al-’Aqṣā, hepr. ‏מִסְגַּד אַל-אַקְצָא‎, Misgad al-Aksa) on moskeija Jerusalemin Temppelivuorella. Se on Jerusalemin suurin moskeija, ja sinne mahtuu noin viisituhatta rukoilijaa.[1] Al-Aqsa on islamin kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen.[2]

Al-Aqsa
المسجد الأقصى
מִסְגַּד אַל-אַקְצָא
Al-Aqsan moskeija vuonna 2013.
Al-Aqsan moskeija vuonna 2013.
Sijainti Temppelivuori, Jerusalemin vanhakaupunki
Koordinaatit 31°46′35″N, 35°14′8″E
Rakennustyyppi moskeija
Kerrosala 3 500 m²[1]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Muhammed perimätiedon mukaan

Legendan mukaan Muhammed jätti kallioon jalanjälkensä pysähtyessään moskeijassa siivekkäällä hevosellaan tekemänsä öisellä matkalla.[3] Ibn Hishamin 800-luvulla kertoman legendan mukaan Muhammedin vierailu sijoitetaan vain Jerusalemiin, sillä al-Aqsan moskeija rakennettiin vasta myöhemmin 600-luvun alun jälkeisenä ajanjaksona.[4]

Varhaisin moskeija

Arkeologiset tutkimukset ovat löytäneet useita ajallisia kerrostumia al-Aqsa -moskeijasta. Varhaisin temppeli, Aqsa I, on joko kalifi Abd al-Malikin (685–705) tai hänen poikansa al-Walidin (705–714) hallitsijakaudelta.[5] Siitä ei ole jäljellä juuri mitään, sillä temppeli sortui vuoden 747 maanjäristyksessä. Uusi vuonna 780 rakennettu rakennus tuhoutui jälleen maanjäristyksessä vuonna 1033, minkä jälkeen fatimidikalifi Ali az-Zahir rakennutti nykyisen muotoisen moskeijan.

Ilmakuva Al-Aqsan moskeijasta vuodelta 2013.

Ristiretkien aika

Kun ristiretkeläiset valloittivat Jerusalemin vuonna 1099 Al-Aqsaa käytettiin ristirekeläisten palatsina. Vuodesta 1118 lähtien se oli temppeliherrain ritarikunnan päämajana ja heidän aikanaan Al-Aqsaan tehtiin muutoksia. Kun Saladin valloitti Jerusalemin takaisin vuonna 1187 hän puratutti temppelinherrain tekemät muutokset, mutta eteläsivulle jätettiin heidän julkisivuun tekemänsä kaaret.[2] Mamelukit tekivät muutoksia Al-Aqsan rakenteisiin 1300-luvun puolivälissä.[1]

Vuosina 1927 ja 1936 maanjäristykset vaurioittivat moskeijaa niin paljon, että se jouduttiin rakentamaan käytännöllisesti katsoen kokonaan uudestaan.

Al-Aqsan kupoli oli alun perin katettu lyijyllä mutta se katettiin uudestaan vuonna 1964 jolloin kattamiseen käytettiin alumiinia. Se kuitenkin palautettiin alkuperäiseen asuunsa vuonna 1985 jolloin se katettiin uudestaan lyijyllä.[1]

Emiiri Abdullah I:n murha

Vuonna 1951 21-vuotias räätäli Mustafa Shukri Ashshu ampui Transjordanian emiiriä Abdullah I:tä joka kuoli välittömästi. Ashshu oli piiloutunut Al-Aqsa pääsisäänkäynnille ja ampui emiiriä lähietäisyydeltä jonka jälkeen emiirin henkivartija ampui hänet.[6]

Lähteet
  1. Al-Aqsa Mosque, Jerusalem AtlasTours.Net. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  2. Al Aqsa Mosque, Jerusalem Sacred Destinations. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  3. Terhart, Franjo & Schulze, Janina: Nykymaailman uskonnot: Alkuperä, historia, usko, maailmankuva, s. 77. Suomentanut Nieminen, Eetu & Hiltunen, Aatos. Bath: Parragon, 2007. ISBN 978-1-4075-1183-2.
  4. Hisham, Ibn: Profeetta.Muhammadin elämäkerta, s. 129–. Suomentanut Hämeen-Anttila, Jaakko. Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-27-9.
  5. Grafman, Rafi & Rosen-Ayalon, Myriam: The Two Great Syrian Umayyad Mosques: Jerusalem and Damascus. Muqarnas, 1999, 16. vsk, s. 1–15. doi:10.2307/1523262. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)
  6. Assassination of King Abdullah The Guardian. 21.7.1951. Viitattu 15.4.2020. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.