Al-Anfal

Badrin taistelu mainitaan ensimmäisen kerran Ibn Hishamin kirjoittamassa Profeetta Muhammedin elämäkerrassa Sirat Rasul Allah, joka on tehty kaksisataa vuotta oletetun Badrin taistelun jälkeen.[1] Tämän takia jotkut orientalistit pitävät taistelua pelkästään legendana, joka on luotu selittämään Koraanin tiettyjä kohtia.

Sana Badr esiintyy Koraanissa ainoastaan Imranin perheen suurassa (3:123). Muslimien hyväksymässä suomennoksessa (islamopas.com) kohta kuuluu seuraavasti: [2]

Olihan Jumala auttanut teitä Bedrin taistelussa, kun olitte huonommassa asemassa; antakaa siis Jumalalle kunnia, jotta olisitte kiitollisia! Silloin sinä sanoit uskovaisille: »Eikö teille riitä, että Herranne tukee teitä kolmella tuhannella Ylhäältä lähetetyllä enkelillä?

Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksesta (samoin kuin Koraanista) taistelua merkitsevä sana puuttuu, ja kohta kuuluu: "Jumala auttoi teitä Badrissa".[3] Christoph Luxenbergin mukaan ilmaisu "Jumala auttoi teitä Badrissa" on edelleen väärin ja oikea tulkinta olisi "Jumala auttoi teitä taivaallisella avulla" (bi-'idr). Tähän päästään, kun sanaan b-d-r joskus myöhemmin lisätty diakriittinen merkki (äännettä a tarkoittava fatha) poistetaan ja konsonanttiyhdistelmä luetaan syyriaksi eikä arabiaksi. Taivaallisesta avusta todella puhutaankin heti seuraavassa jakeessa: "Herranne lähettää teidän avuksenne 3000 enkeliä".

Käsitys Badrin taistelusta olisi siten saanut alkunsa Koraanin konsonanttikirjoituksen väärintulkinnasta. [4] Imranin perheen suurassa mainittu b-d-r alettiin tulkita paikannimeksi, ja sen ympärille syntyi tarina "Badrin" taistelusta, jossa uskovia riensi auttamaan 3 000 enkeliä. Luxenbergin tulkinnan mukaan kohdassa puhutaan vain jostain uskovia kohdanneesta ahdingosta yleensä, jolloin heitä auttamaan tuli enkeleitä.
Orientalistit ovat myös jo sata vuotta olleet selvillä siitä, että kuvaus Badrin taistelusta sisältää useita yhtäläisyyksiä Vanhan Testamentin kertomuksiin, joista nähtävästi on poimittu yksityiskohtia.[5]