Aktivismi

Aktivismi on aktiivista poliittista toimintaa[1], joka pyrkii muuttamaan yhteiskuntaa. Se voi profiloitua jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan. Aktivismi voi olla symbolista, jolloin siinä vedotaan vallassaoleviin päättäjiin asioiden muuttamiseksi (esimerkiksi vetoomuksella tai mielenosoituksella), tai se voi olla suoraa toimintaa, jossa asiaan vaikutetaan omilla teoilla (esimerkiksi boikotilla tai lakolla). Lain rikkomista yhteiskunnallisen vaikuttamisen vuoksi kutsutaan kansalaistottelemattomuudeksi. Aktivismia voivat tehdä niin yksittäiset ihmiset, järjestöt kuin kansanliikkeetkin.

Suoran toiminnan eläinoikeusaktivistit ovat muun muassa pelastaneet koe-eläimiä laboratorioista.
Mielenosoitukset on yksi tunnetuimmista ja näkyvimmistä symbolisen aktivismin muodoista

Näkyvää ja huomiota saavaa aktivismia ovat esimerkiksi mielenosoitukset ja kansalaistottelemattomuus ja toisaalta rakentava yhdessä tekeminen kuten vertaistuen, ruokaverkostojen ja joukkorahoitettujen kaupunkikehityshankkeiden järjestäminen ja muu proaktiivinen kaupunkiaktivismi. Poliittiseen vaikuttamiseen tähtäävä aktivismia ovat mm. mielenosoitusten lisäksi tyypillisesti myös erilainen kampanjointi, lobbaus, materiaalin julkaiseminen, seminaarien järjestäminen sekä yhteistyö poliittisten päättäjien kanssa. Kansalaistoiminnan kehyksenä toimivat usein kansalaisjärjestöt ja -liikkeet, jotka kokoavat samalla tavoin ajattelevia ihmisiä yhteen, järjestävät ja organisoivat toimintaa sekä toimivat äänitorvena. Erilaisilla aktivistiryhmillä voi olla toisilleen vastakkaisia tavoitteita.

Aktivismin muodot
Mielipidekirjoitukset pyrkivät vetoamaan muihin asioiden muuttamiseksi.

Mielipidevaikuttaminen
Pääartikkelit: Mielenosoitus, Adressi ja Mielipidekirjoitus

Mielenilmausten tarkoitus on vedota vallassa oleviin, jotta he muuttaisivat asioita. Suosittuja tapoja vedota ovat muun muassa sanomalehden mielipidekirjoitukset, mielenosoituskulkueet kaduilla sekä internetissä kerättävät vetoomukset eli adressit. Monesti asiaa pyritään tuomaan esille myös julkisella kampanjalla, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Aktivismilla pyritään nostamaan asia yleiseen keskusteluun median kautta ja luomaan painetta vallassa oleville muuttaa asioita.

Mielipiteen vaikutusta voidaan pyrkiä tehostamaan esimerkiksi syömälakolla tai yhdistämällä mielenosoitukseen kansalaistottelemattomuutta tai suoraa toimintaa. Kuitenkin pääpaino on vetoamisella muihin asioiden muuttamisessa.

Kansalaistottelemattomuus
Pääartikkeli: Kansalaistottelemattomuus
Martin Luther King on yksi tunnetuimmista kansalaistottelemattomuuden esikuvista Mahatma Gandhi ohella.

Kansalaistottelemattomuus on rauhanomaisen poliittisen protestin muoto, jossa kieltäydytään noudattamasta lakia tai aktiivisesti rikotaan sitä tavoitteena korjata koettu epäoikeudenmukaisuus.[2][3][4] Kansalaistottelemattomuuden kohteena voi olla julkinen valta tai yksityisen sektorin toimija, kuten yritys.[2] Yksi tunnetuista kansalaistottelemattomuuden muodoista Suomessa on kieltäytyminen ase- ja siviilipalveluksesta.[5]

Suora toiminta
Pääartikkeli: Suora toiminta

Suorassa toiminnassa muutos pyritään saamaan aikaan muuttamalla asiaa suoraan omilla teoilla. Suoran toiminnan muotoja ovat muun muassa yritysten boikotointi, työntekijöiden lakko ja omaisuuden tuhoaminen. Suomessa suoraa toimintaa ovat olleet muun muassa Eläinten vapautusrintaman koe-eläinten vapauttamiset ja iskut turkiksia myyviin liikkeisiin, Nikolai Bobrikovin murha, Koijärvi-liikkeen rakentama pato suon kosteana pitämiseksi sekä äärioikeiston vastaanottokeskuksen tuhopolttoyritys.

Vaihtoehtoiset elämäntavat
Pääartikkeli: Vastakulttuuri

Vastakulttuuriksi kutsutaan yleensä jotain ryhmää tai liikettä, joka vastustaa yhteiskunnassa vallitsevaa kulttuuria tai hylkää sen täysin. Vastakulttuurit ovat usein poliittisesti aktiivisia ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen tarjoamalla vaihtoehtoisia tapoja elää ja ajatella.

Esimerkiksi ekokylissä asuvat pyrkivät elämään luonnonmukaisesti ja usein asumiseen erilaisia sosiaalisia tavoitteita.[6] Kaupunkiaktivismissa pyritään taas luomaan yhteisöllisiä tiloja ja vaihtoehtoisia toimintatapoja kaupunkiin. Esimerkiksi Helsingissä toimiva yhteisöllinen Sompasauna on kaikille avoin ja ilmainen sauna[7], kun taas Helsingin pyöräpajalla voi korjata oman pyöränsä[8].

Vegaanit puolestaan pyrkivät välttämään kaikkea eläinten hyväksikäyttöä ja riistoa kieltäytymällä tuotteista, joissa on eläinperäisiä ainesosia[9].

Internet

Internet-aikakaudella aktivismi on siirtynyt verkkoon ja esimerkiksi blogeiksi kutsutut nettipäiväkirjat ja wikit ovat muuttaneet ja haastaneet sekä perinteisen politiikan että tiedonvälityksen luoden uusia ja vaihtoehtoisia julkisuuksia sekä paljastaen poliittisesti arkaluotoisia tietoja, joita perinteinen media ei ole pystynyt saamaan selville.[10] Esimerkki tällaisesta kommunikaatioaktivismista (tai internetaktivismista) on Wikileaks-verkkosivusto, joka heinäkuussa 2010 paljasti Afganistanin sotaa koskevan salaisen asiakirja-aineiston. Internet ei ole pelkkä kommunikaatiokanava vaan kokonaan uudenlainen organisoitumismuoto.[11]

Sosiaalisen median tukemana tapahtuvaa aktivismia on kutsuttu myös konnektiiviseksi toiminnaksi, jossa aktivismin pääasiallinen muoto on viestintää: viestintäteknologia mahdollistaa organisoitumisen henkilökohtaisten huolenaiheiden ympärille.[12] Eräs tunnettu esimerkki tällaisesta uudentyyppisestä digitaalisesta aktivismista on #MeToo-kampanja.

Merkittäviä aktivismin saavutuksia

Suomessa

Maailmalla

Katso myös

Lähteet
  1. Kielitoimiston sanakirja www.kielitoimistonsanakirja.fi. Viitattu 23.2.2021.
  2. Jyväskylän yliopisto: Kansalaistottelemattomuus Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali, sanasto.
  3. Oxford Dictionaries.[vanhentunut linkki]
  4. Encyclopedia Britannica.
  5. Totaalikieltäytyminen (verkkosivu) Aseistakieltäytyjäliitto. Viitattu 17.3.2009.
  6. Siipola, Pirjo: Kestävän kehityksen mukainen pientaloryhmä - kolmen suomalaisen ekokylähankkeen toteutus. Julkaisu A29, s. 194–201. Oulun yliopisto, Teknillinen tiedekunta, Arkkitehtuurin osasto, 2000.
  7. Tule mukaan! – Sompasauna sompasauna.fi. Viitattu 23.2.2021. (englanniksi)
  8. Helsingin Pyöräpaja Helsingin Pyöräpaja. Viitattu 23.2.2021.
  9. Mikä on vegaani? Vegaaniliitto. http://www.vegaaniliitto.fi/www/fi/tietoa/mika-on-vegaani
  10. Pertti Lappalainen (2005). Verkolla valtaa. SoPhi-kirja. Jyväskylä: Minerva-kustannus
  11. Hintikka, Kari A. (2008). Politiikkaa 2.0 - internet uusien puolueiden alustana. Politiikka 50(1)
  12. W. Lance Bennett & Alexandra Segerberg (2012). The Logic of Connective Action. Information, Communication & Society 15:5, 739-768, https://doi.org/10.1080/1369118X.2012.670661

    Kirjallisuutta
    • Metsämäki, Mikko & Nisula, Petteri: Aktivistit: Suomalaisten kansalaisliikkeiden tarina. Kleio. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4587-2.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.