Aktian talo

Katutason arkadikäytävän katto on puuta.

Aktian talossa on yhdeksän maanpäällistä kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Sen pilarirunko on valettu teräsbetonista. Kalevankadun puolella se poikkeaa muista rakennuksista, sillä se on sisennetty huomattavasti kadun julkisivulinjasta. Kalevankadulla sen vieressä on suuri ajoramppi, joka vie maanalaisiin pysäköintitiloihin.

Rakennuksen julkisivu on hyvin pelkistetty ja kulmikas. Siinä käytetyt rakennusmateriaalit ovat varsin laadukkaita. Pronssilevyin kehystetyt ikkunat jatkuvat yhtenäisenä rivinä läpi rakennuksen julkisivun ja samassa tasossa olevat harmaat kiillotetut graniittilaatat luovat symmetrisen ja tasapaksun ilmeen. Julkisivu on tehty ajalle tyypillisenä verhorakenteena, jossa ulkoseinät eivät ole kantavia osia.

Suuret näyteikkunat hallitsevat kahta alinta kerrosta, jotka ovat nykyään liiketiloja. Räystäslinjasta sisennetyn yhdeksännen eli ylimmän kerroksen päällä on kattokerros teknisine tiloineen. Räystäät ja vesikatto on tehty kuparipellistä.[1]

Tontilla sijaitsi aiemmin Theodor Höijerin suunnittelema uusrenessanssityylinen Huberin talo, joka valmistui vuonna 1891. Jo vuonna 1825 perustetun Helsingin Säästöpankin (ruots. Helsingfors Sparbank) ensimmäinen toimipiste sijaitsi Kasarmitorin laidalla. Säästöpankin uutta pääkonttoria varten annettiin suunnitteluvastuu aluksi Arkkitehtitoimisto Jung & Jungille, mutta toisen maailmansodan aiheuttamien talousvaikeuksien vuoksi rakentamista jouduttiin siirtämään.

Kun rakentaminen tuli 1950-luvulla ajankohtaiseksi, eivät vuosikymmentä aiemmin laaditut suunnitelmat olleet enää Säästöpankin tarpeiden mukaisia. Vuonna 1955 annettiin uusi suunnittelutehtävä Kurt Simbergille. Aluksi vaihtoehtona pidettiin myös vanhojen rakennusten peruskorjaamista ja laajentamista, mutta vuonna 1959 päätettiin rakentaa kokonaan uusi toimisto- ja liiketalo. Simbergin piirrokset ehtivät muuttua suunnitteluvaiheessa paljon, ja hän teki sinä aikana arkkitehtoonisia opinmatkoja Länsi-Saksaan ja Ruotsiin pankin hallintojohtajan kanssa.

Uuden talon rakennustyöt alkoivat syksyllä 1961 ja valmistuivat toukokuussa 1963. Sen talotekniikka oli aikanaan modernia, ja siihen rakennettiin peräti 15 hissiä. Myös valaistus, ilmastointi ja lämmitys toimivat edistyksellisellä tekniikalla. Kolme alinta kerrosta tulivat kokonaan pankin käyttöön, siten että pääovet avautuivat marmoriverhottuun näyttelytilaan, ja siitä pankkisaliin. Pankkitilojen lisäksi taloon rakennettiin toimistotiloja muille yrityksille, kolme asuinhuoneistoa ja väestönsuojatilat 530 hengelle. Alimpaan kellarikerrokseen tuli pysäköintitilaa ja teknisiä tiloja. Katutasoon tuli myös pysäköintipaikkoja rakennuksen eteen, kun niiden paikalta kaadettiin viisi suurta lehmusta.[1]

Vuonna 1991 Helsingin Säästöpankki fuusioitui useiden Uudenmaan säästöpankkien kanssa, ja niistä muodostui Aktia Säästöpankki. Vuonna 2005 Aktia myi osan Aktian talosta suomenruotsalaiselle Konstsamfundetille ja Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritasille.[1] Vuonna 2016 Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda osti rakennuksen osana kuuden kiinteistön, yhteensä 576 miljoonan euron kauppaa.[5] Sponda aikoo purkaa Aktian talon 2020-luvulla, ja rakentaa tilalle uuden liike- ja toimistorakennuksen. Loppuvuodesta 2022 Helsingin kaupunki myönsi purkuluvan.[6]

1980-luvulla kolmannen kerroksen keittiö ja entinen ruokala muutettiin toimistotilaksi, ja henkilökunnan ruokailutilat siirrettiin yhdeksänteen kerrokseen. 1990-luvun alkupuolella neljännen kerroksen asunto muutettiin henkilökunnan kerhohuoneeksi, ja myöhemmin yksi asunnoista muutettiin voimistelutilaksi. Vuosituhannen vaihteessa katutason tiloja muutettiin enemmän liiketiloiksi. Vuonna 2006 rakennuksen tilat liitettiin Forumin kauppakeskukseen yhdyskäytävällä, ja entisen pankkisalin tilalle tuli ravintoloita ja liiketiloja.[1]