Aksos

Aksoksen poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Idavuoren pohjoisrinteessä Kreetan pohjoisissa keskiosissa noin 11 kilometriä sisämaahan saaren pohjoisrannikosta ja noin seitsemän kilometriä luoteeseen nykyisestä Anógeian pikkukaupungista. Aksoksen akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi kukkula, joka sijaitsee heti nykyisen Axóksen kylän itäpuolella. Kaupunki levittäytyi kukkulalta koilliseen kohti nykyistä Livádan kylää sekä myös ainakin etelään päin.[1][2][4][5] Kaupungin lähellä virtasi samanniminen joki, josta se oli saanut nimensä. Toisaalta sana aksos (ἄξος) viittaa kreetalaisessa käytössä paikan kallionkielekkeisiin ja halkeamiin (yleensä kreikassa ἀγμός, agmos).[3][6][7]

Näkymä Aksoksen akropoliilta.

Aksoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä. Idässä sen alue rajautui todennäköisesti Knossoksen ja Tylissoksen polisten alueisiin, kaakossa Gortynin alueeseen ja lännessä Eleuthernan alueeseen.[1] Aksoksen satamana toimi Astale saaren pohjoisrannikolla.[8]

Aksoksen historiasta tiedetään suhteellisen vähän. Kaupungin eponyymi heeros oli Oaksos, jota pidettiin Apollonin poikana[1][3] ja Minoksen ja Pasifaen pojanpoikana.[8] Historiallisesti paikka on ollut asuttu viimeistään myöhäisellä minolaisella kaudella.[2] Aksos kehittyi merkittäväksi kaupungiksi myöhäisellä geometrisella ja varhaisella arkaaisella kaudella 700–600-luvuilla eaa.[2] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Aksios (Ἄξιος), Waksios (Ϝάξιος) ja Oaksios (Ὄαξιος).[1]

Antiikin lähteissä Aksos mainitaan vain harvoin. Herodotoksen mukaan sen kuninkaana oli hieman ennen Kyrenen perustamista, noin 700-luvun eaa. lopulla tai 600-luvun eaa. alkupuolella, Etearkhos. Hänen tyttärensä Fronimne oli Kyrenen perustajan, theralaisen Battoksen äiti.[3][9] Maininnan perusteella kaupunki olisi ollut basileia eli monarkia vielä arkaaisella kaudella, ja kyseessä on ainoa maininta kreetalaisesta kuninkaasta minolaisen kauden jälkeisellä ajalla. Piirtokirjoitusten perusteella kaupungissa oli bule eli neuvosto (bola), ekklesia eli kansankokous (ekklēsia/polis) sekä kreetalaisille kaupungeille tyypillisiä kosmoi-virkamiehiä (yks. kosmos), joita oli mahdollisesti kolme tai neljä. Kansa jakaantui fyleihin eli heimoihin (fyla) ja hetaireioihin (hetairēia).[1]

Aksos löi omaa aiginalaisen mallin mukaista hopearahaa klassisen kauden lopulla ja hellenistisen kauden alussa noin vuosina 380/370–280/270 eaa. Kaupungin suojelijajumala oli oletettavasti Apollon, jonka paikallinen epiteetti saattoi olla Aksios.[1]

Rakennuslöytöjen perusteella Aksos on ollut olemassa vielä roomalaisella kaudella[1] ja Kreetan ensimmäisellä bysanttilaisella kaudella. Paikka lakkasi olemasta asuttu viimeistään venetsialaisvallan ajalla, kun asutus siirtyi nykyiseen Anógeiaan.[8] Nykyinen Axóksen kylä on ottanut nimensä antiikin aikaisesta kaupungista.

Aksoksen raunioita.

Aksoksen rauniot ovat säilyneet suhteellisen huonosti.[2] Kaupungin akropoliilta on löydetty niin kutsuttua kyklooppimuuria tai pelasgilaista muuria.[3] Muurit eivät ole ympäröineet koko kukkulaa vaan kattaneet ainoastaan ne kohdat, joissa luonnonlinnoitteet ovat olleet riittämättömät. Akropoliilta on löydetty myös temppelin rauniot (nk. Temppeli I). Sitä on arveltu Apollonille omistetuksi. Toinen temppeli (Temppeli II), jota arvellaan Afroditen temppeliksi, on löydetty akropoliin itäpuolelta. Temppeleiden seiniin oli kirjoitettu kaupungin lakeja.[1]

Kaupungin akropoliilta on löydetty myös suurikokoinen vesisäiliö, joka sijaitsi Temppelin I luoteispuolella. Akropoliin eteläpuolelta on löydetty hellenistisen kauden rakennusten jäänteitä sekä hautoja arkaaiselta ja ennen kaikkea hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta. Piirtokirjoitusten mukaan kaupungissa on ollut andreion.[1]

Kaupungin lyömissä rahoissa esiintyvät kuvituksena Zeus ja Apollon.[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aksos Wikimedia Commonsissa