Akonlahti

Akonlahti[1] (ven. Ба́бья Губа́, Babja Guba) on entinen kylä Karjalan tasavallan Kostamuksen kaupunkipiirikunnassa. Se sijaitsi Kiitesjärven (ven. Kamennoje ozero) rannalla 30 kilometriä Kostamuksesta länteen.

Akonlahti
Бабья Губа, Babja Guba

Akonlahti

Koordinaatit: 64°31′33″N, 30°8′30″E
Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Kaupunkipiirikunta Kostamus
Hallinto
 – Asutustyyppi entinen kylä
Väkiluku 0











Kymmentaloinen Akonlahden kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1679. Muistitiedon mukaan sen perustajia olivat Tuuposen veljekset.[2] Kylällä oli suuri merkitys Kalevalan ja karelianismin syntyyn. Ensimmäisenä siellä kävi Elias Lönnrot vuosina 1832 ja 1833 ja myöhemmin monet muut runonkerääjät. Taiteilijat Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre vierailivat kylässä vuonna 1890. Akonlahden perinteestä kertoo kylässä syntyneen Vilho Jyrinojan kirja Akonlahden arkea ja juhlaa.[3]

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Akonlahti kuului Kontokin volostin Nilmilahden eli Munankilahden (ven. Nilmaguba) kyläkuntaan. Vuonna 1905 siellä oli 53 taloa, kyytiasema, kirkko, koulu ja 358 asukasta.[4] Akonlahdesta oli yhteys Suomen puolelle Kuhmon Rimmin kylään[3].

Neuvostoaikana perustettiin Uhtuan piiriin kuulunut Akonlahden kyläneuvosto, joka käsitti myös Jehrimänvaaran (ven. Ehrinavara), Lytän (Ljuttja), Munankilahden, Märkävaaran (Mokrovary), Sappovaaran (Šapovara) ja Tetriniemen (Teternavolok) kylät. Vuonna 1933 niissä oli 465 asukasta, jotka kaikki olivat karjalaisia. Akonlahdessa asukkaita oli 133. Sen kylänosiin kuuluivat Hukkasalmi, Kallivoniemi, Mihheinvaara, Nakrislahti, Nykyttilä ja Tulliniemi.[5][6]

Jatkosodan aikana Akonlahti oli suomalaisten miehittämä. Sen asukkaista vain osa oli lähtenyt evakkoon, ja sodan loppuvaiheessa monet siirtyivät Suomen puolelle. Sodan jälkeen Akonlahteen keskitettiin asukkaita seudun tuhoutuneista kylistä. 1950-luvulla rajan lähellä ja huonojen kulkuyhteyksien päässä sijainnutta kylää alettiin pitää ”perspektiivittömänä”. Vuonna 1958 Akonlahden asukkaat siirrettiin Uhtualle ja kylän rakennukset poltettiin.[7] Akonlahden kyläneuvoston alue liitettiin Vuokkiniemen kyläneuvostoon[8].

Nykyään Kiitesjärvet rannat kuuluvat Kostamuksen luonnonpuistoon, joka on avoinna matkailulle[7]. Kesällä 1994 Akonlahden keskuspaikkaan Tulliniemeen pystytettiin kylästä kertova muistomerkki[9].

Lähteet
  1. EKI kohanimeandmebaasi eki.ee. Viitattu 19.8.2015.
  2. Pöllä, Matti: Vienan Karjalan etnisen koostumuksen muutokset 1600–1800-luvulla, s. 92–93. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1995. ISBN 951-717-893-X.
  3. Vienan runokylät: Akonlahti juminkeko.fi. Viitattu 19.8.2015.
  4. Spisok naseljonnyh mest Arhangelskoi gubernii k 1905 godu, s. 198–199. Arhangelsk: Arhangelski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
  5. Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 11. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
  6. Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 5. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
  7. Vienan runokylät: Akonlahden likvidointi juminkeko.fi. Viitattu 19.8.2015.
  8. Izmenenija administrativno-territorialnogo ustroistva KASSR v 1958–1959 godah resources.krc.karelia.ru. Viitattu 19.8.2015. (venäjäksi)
  9. Vienan runokylät: Akonlahden nähtävyyksiä juminkeko.fi. Viitattu 19.8.2015.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.