Akonitiini

Akonitiini eli akoniitti-alkaloidi, on kasviperäinen myrkky, jota on muun muassa ukonhatun (Aconitum napellus) juurimukuloissa ja muissa osissa.[2] Sitä on monissa kulttuureissa käytetty nuolimyrkkynä ja myrkkysyöteissä.[3] Plinius kertoo, että merkittävät rikolliset tapettiin akonitiinilla, vähäisempiin käytettiin myrkkykatkoa (Conium maculatum).

Akonitiini
Tunnisteet
CAS-numero 302-27-2
IUPAC-nimi [(1S,2R,3R,4R,5R,6S,7S,8R,9R,13R,14R,16S,17S,18R)-8-asetyylioksi-11-etyyli-5,7,14-trihydroksi-6,16,18-trimetoksi-13-(metoksimetyyli)-11-atsaheksasyklo[7.7.2.12,5.01,10.03,8.013,17]nonadekan-4-yyli]bentsoaatti
SMILES CCN1CC2(C(CC(C34C2C(C(C31)C5(C6C4CC(C6OC(=O)
C7=CC=CC=C7)(C(C5O)OC)O)OC(=O)C)OC)OC)O)COC
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C34H47NO11
Moolimassa 645,74 g/mol
Sulamispiste 203–204 °C
Liukoisuus Veteen 0,31 g/l (25 °C)[1]

Akonitiinin kemiallinen kaava on C34H47NO11, moolimassa 645,74 g/mol ja CAS-numero 302-27-2.

Lähteet

  1. Physical properties: Aconitine NLM Viitattu 11.06.2012
  2. Pullela R: A case of fatal aconitine poisoning by Monkshood ingestion. (J Forensic Sci. 2008 Mar;53(2):491–4. doi: 10.1111/j.1556-4029.2007.00647.x. Epub 2008 Feb 14.) PubMed. Viitattu 10.7.2013.
  3. Ray S. Vizgirdas, Edna M. Rey-Vizgirdas: Wild Plants of the Sierra Nevada, s. 59. University of Nevada Press, 2009. ISBN 9780874177893. Google books (viitattu 10.7.2013).

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.