Akkadin valtakunta
Akkadin valtakunta (akkadiksi đłđ”đ , mÄt Akkadi, sumeriksi đđ”đđ , a-ga-de3KI) oli muinainen seemilĂ€inen imperiumi keskisessĂ€ Mesopotamiassa noin 2350 eaa.â2150 eaa.[1] Valtakunnan pÀÀkaupunki oli Akkad. Akkadin perusti kuningas Sargon Suuri, KiĆĄin kuninkaan juomanlaskija noin 2350 eaa. Sargon valloitti Persianlahdelta VĂ€limereen ulottuvan suuren imperiumin.
Historia
![](../I/Orientmitja2300aC.png.webp)
![](../I/Stele_Naram_Sim_Louvre_Sb4.jpg.webp)
Akkadilaiset menestyivĂ€t kauppiaina. TĂ€rkeĂ€ liike-elĂ€mĂ€n keskus oli akkadilaisten perustama siirtokunta nimeltĂ€ KaneĆĄ, nykyisin KĂŒltepe Turkin valtion alueella. Akkadilaiset hakivat KaneĆĄista metalleja ja möivĂ€t niitĂ€ Urin sumerilaiselle dynastialle. Sumerin kieleen alettiin omaksua enenevĂ€ssĂ€ mÀÀrin akkadinkielisiĂ€ eli seemilĂ€isiĂ€ lainasanoja. Urin viimeinen sumerilainen hallitsija Ibbi-Sin (1969-1945) tahtoi, ettĂ€ hĂ€ntĂ€ puhutellaan akkadinkielisellĂ€ hallitsijanimellĂ€.[2]
Legendojen mukaan Sargon oli ylipapittaren ei-toivottu lapsi, jonka ylipapitar jÀtti jokeen ajelehtimaan korissa ja jonka muuan puutarhuri löysi. Sargon nousi Kiƥin kuninkaan ylimysten joukkoon juomanlaskijaksi ja kaappasi lopulta vallan.[3][4]
Sargon perusti Akkadin valtakunnan 2334 eaa., kun hÀn Kiƥin armeijalla kukisti Lugalzaggesin. Sargon oli merkittÀvÀ sotilasjohtaja, ja hÀnen johdollaan akkadilaiset valtasivat koko Sumerin ja laajensivat vaikutusvaltaansa myös ympÀröiviin maihin. Sargonin sanotaan voittaneen 34 taistelua Mesopotamian alueella ja levittÀneen vaikutusvaltansa nykyisen Iranin, Syyrian, Persianlahden ja Turkin alueille.[3] Sargonin valtakautta kesti 56 vuotta, ja hÀn perusti joidenkin historioitsijoiden mukaan ensimmÀisen laajan valtakunnan.[4]
Sargonia seurasivat hÀnen poikansa Rimuƥ ja Maniƥtuƥu, jotka molemmat kuolivat vÀkivaltaisesti palatsijuonittelujen seurauksena. Akkadin valtakunta saavutti kuitenkin huippunsa Sargonin lapsenlapsen Naram-Sinin aikana. Tuolloin Akkad taisteli muun muassa pohjoisen voimakkaita kaupunkivaltioita, kuten Eblaa vastaan. Naram-Sim kehitti jumaluuteen rinnastettavan kuninkuuden ja kÀytti nimensÀ yhteydessÀ jumalalle tarkoitettua nuolenpÀÀmerkkiÀ.[4][5]
Naram-Sinia seurasi hĂ€nen poikansa Ć ar-kali-Ć arri, "kaikkien kuninkaiden kuningas".[6] HĂ€nen aikanaan Akkad joutui sisĂ€iseen sekasortoon ja monet etelĂ€iset kaupunkivaltiot itsenĂ€istyivĂ€t Akkadin vallasta. Ć ar-kali-Ć arria seurasivat vielĂ€ Dudu ja Ć u-turul, joiden aikana Akkadin valta ulottui enÀÀ vain Akkadin kaupungin ympĂ€ristöön.[5] Vaikka Akkadin valta heikkeni jo sisĂ€isten olojen takia, Akkadin valtakunnan kaatuminen laitetaan usein itĂ€isiltĂ€ vuorilta tulleiden gutilaisten syyksi. Urin kolmannen dynastian perustanut Ur-Nammu ajoi gutilaiset pois alueelta noin 2112 eaa.[4] Suuren kuivuuden arvellaan luoneen nĂ€lkÀÀ, kun pitkittyneet talven shamal-hiekkamyrskyt tuhosivat peltoja[7].
Katso myös
LĂ€hteet
Somervill, Barbara A.: Empire of Ancient Mesopotamia. New York: Chelsea House, 2010. ISBN 978-1-60413-157-4. Google-kirjat (viitattu 16.3.2013).
Viitteet
- âAkkadâ, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5.
- Salonen, Armas. (1956). ItÀmaisia hallitsijoita ja kansanjohtajia, s. 32, 33. Porvoo: WSOY.
- Somervill, s. 31â32.
- The Rise of Sumer and Akkadian Empire Cultural Property Training Resource. Colorado State University. Arkistoitu 19.11.2012. Viitattu 16.3.2013. (englanniksi)
- The Akkadian Period (ca. 2350â2150 B.C.) Heilbrunn Timeline of Art History. The Metropolitan Museum of Art. Viitattu 16.3.2013. (englanniksi)
- Somervill, s. 35â36.
- Strong winter dust storms may have caused the collapse of the Akkadian Empire Hokkaido University. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Maininta Akkadista Raamatussa[vanhentunut linkki]