Akka (jumala)

Akka-nimitystä on toisinaan käytetty Ukko ylijumalan naisesta, ja hänet on joskus tulkittu hedelmällisyyden jumalattareksi. Akka saattaa olla luonnon naisellinen puoli, maaemonen, jonka Ukko hedelmöittää, ja jonka sade saa viheriöimään.^lähde?

"Akka" korkean olennon nimityksenä tunnetaan kansanperinteessä myös siitä, että joillain perinteisesti pyhillä paikoilla on Ukko- ja Akka-paikannimet, kuten Kolilla korkeimmat huiput Ukko- ja Akkakoli.^lähde? Tämän yhteydestä korkeampiin voimiin ei kuitenkaan ole tietoa, sillä akka-sana paikannimen yhteydessä liittyy varsin arkisiin seikkoihin, kuten kirkkomatkalla olevaan paikkaan, jossa levätään tai vaihdetaan kirkkovaatteet. Osa akka-paikannimistä voi tulla saamen kielestä, jossa sillä ei tiettävästi ole yhteyttä jumalolentoihin.[1].

Joskus on esitetty, että Rauni olisi Mikael Agricolan mukaan Akan nimi[2]. Jos näin olisi, Raunia vastaisi pihlajan haltija Ryönikkä tai Röönikkä. Saamessa Raunia vastaisi Raudna, islannissa Reynir. Toisen ja nykyisin ehkä suositumman tulkinnan mukaan Rauni-jumalatarta ei ollut, vaan kyseessä oli Ukon epiteetti eli lisänimi: Agricolan käyttämä ilmaisu "Rauni Ukon naini" tarkoittaisi tämän teorian mukaan "Rauni-Ukon naista" eikä "Raunia, Ukon naista". Joka tapauksessa Agricolan mukaan Ukolla oli nainen.[3]

Agricolan kuvauksessa Ukon nainen esiintyy vakkajuhlien yhteydessä. Kuvaus on tulkinnallinen, sitä on tulkittu muun muassa siten, että Ukko rakastelee naisensa kanssa. Agricolan mukaan näin saatiin aikaan maanviljelyn kannalta suotuisat ilmat.^lähde? Itse sana 'akka' esiintyy Agricolalla vain kerran[4].