Akhilleion (Troas)

Akhilleion (m.kreik. Ἀχιλλήιον, Akhillēion, lat. Achilleum, Achilleium) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Çanakkalen maakunnan Yeniköytä.[3][4][5]

Akhilleion
Ἀχιλλήιον
Sijainti

Akhilleion
Koordinaatit 39°54′54″N, 26°09′03″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Beşika Burnu, Yeniköy, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Troas
Aiheesta muualla

Akhilleion Commonsissa

Maantiede

Akhilleion sijaitsi Troaksen rannikolla noin kahdeksan kilometriä etelään Sigeionin kaupungista ja niemestä.[2][5][6] Se on paikannettu nykyisin nimellä Beşika Burnu tunnetulle pienelle niemelle noin 2,4 kilometriä lounaaseen nykyisestä Yeniköystä.[1][4] Kaupungin kukkula tunnetaan nimellä Yassıtepe[4] (Beşik-Yassıtepe).[7] Akhilleionin kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1] Akhilleionista etelään samaa rannikkoa pitkin sijaitsi Akhaiion. Kaupungista koilliseen sijaitsi Ilion ja muinaisen Troijan paikka.[5]

Historia

Akhilleionin paikalla on ollut asutusta viimeistään noin 3000 eaa. eli Troija I -kaudella sekä edelleen myöhemmällä pronssikaudella eli Troijan sodan perinteisen ajoituksen aikoihin.[7] Akhilleion sai nimensä siitä, että sitä pidettiin Troijassa kaatuneen Akhilleuksen hautapaikkana.[2][4][8] Homeroksen Odysseian mukaan Akhilleuksen kuoltua häneen ruuminsa poltettiin, ja jäänteet sijoitettiin samaan kultaiseen uurnaan aiemmin kuolleen Patrokloksen jäänteiden kanssa. Tämän jälkeen päälle kasattiin suuri tumulus-hauta.[9]

Troaslainen raha joko Akhilleionista tai Akhaiionista. Kuvituksessa laakeriseppelöity Apollonin pää sekä laakeriseppele ja kirjaimet ΑΧ ja ΑΙ.

Myöhempi kreikkalainen Akhilleionin kaupunki oli Lesboksen Mytilenestä tulleiden aiolialaisten arkaaisen kauden alussa noin vuonna 700 eaa. perustama siirtokunta. Käsitys kaupungista Akhilleuksen hautapaikkana on peräisin viimeistään tuolta ajalta.[4] Herodotos mainitsee mytileneläisten käyttäneen Akhilleionia tukikohtanaan, kun kaupunki oli sodassa Ateenaa vastaan koskien ateenalaisten perustaman Sigeionin hallintaa.[1][6]

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Akhilleion kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 425/424 ja 421 eaa.[1] Akhilleionin arvellaan lyöneen omaa pronssirahaa noin vuosina 350–300 eaa., tosin joskus samat rahat on laitettu läheisen Akhaiionin nimiin. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Akhilleiōtēs (Ἀχιλλειώτης) ja Akhilleitēs (Ἀχιλλείτης).[1]

Kun Aleksanteri Suuri valloitti Vähän-Aasian, hän vieraili paikalla ja seppelöi Akhilleuksen hautakummun.[2][10] Roomalaisella kaudella vuonna 216 keisari Caracalla jäljitteli Aleksanteria ja järjesti haudalla hautakisat.[11] Kaupungin paikalla on merkkejä asutuksesta myös bysanttilaisella ja osmanikaudella.[7]

Rakennukset ja löydökset
Tumulus, jota on perinteisesti pidetty Akhilleuksen hautapaikkana. Kuvitusta Heinrich Schliemannin teoksessa Troy and its remains (1875).

Kaupunki

Akhilleionin kaupunki oli ympäröity muureilla, joiden mytileneläisten kerrottiin ottaneen Troijan tai Ilionin raunioista. Beşika Burnulta on löydetty muurien jäänteitä, jotka ajoitetaan arkaaisen kauden loppupuolelle 500-luvulle eaa.[1]

Akhileuksen hauta

Homeroksen kuvausten mukaan Akhilleuksen tumulus-hauta tehtiin lähelle Akhilleuksen leiriä, toisin sanoen kreikkalaisten rantautumis- ja leiriytymispaikkaa, ja näkyi kauas Hellespontokselle.[9][12] Niin kutsuttu ”Akhilleuksen hauta” on tumulus-hauta, joka ajoitetaan hellenistiselle kaudelle ja on oletettavasti tehty paikalle, jossa Aleksanterikin uhrasi.[4][12] Se tunnetaan nykyisin nimillä Beşiktepe[3] ja Sivritepe,[4] ja sijaitsee noin 700 metriä Akhilleionin kaupungin paikasta itäkoilliseen.[13] Seudulla on kuitenkin myös useita muita tumulus-hautoja, joita on tutkimuksen historian aikana ehdotettu ”Akhilleuksen haudoiksi”.[12]

Lähteet
  1. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”766. Achilleion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. Smith, William: ”Achilleum, Achilleium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. Achilleion Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
  4. Achilleion (Troad) 12 Beşika Burnu - Αχίλλειον ToposText. Viitattu 3.10.2022.
  5. ”56 C2 Achilleion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
  6. Herodotos: Historiateos 5.94.
  7. Achilleion (Beşik-Yassıtepe) and Achilleus’ Tumulus Troy Culture Route. Viitattu 3.10.2022.
  8. Strabon: Geografika 13.1.39 (kreik.) (engl. käännös).
  9. Homeros: Odysseia 24.72–84.
  10. Arrianos: Anabasis 1.12.
  11. Dion Kassios: Rooman historia 78.16.7.
  12. Burgess, Jonathan S.: Tumuli of Achilles Classics@ Journal. Viitattu 3.10.2011.
  13. Tumuluksen sijainti: 39°55′02″N, 26°09′32″E

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.