Akebono (1930)

Pääartikkeli: Fubuki-luokka

Alus tilattiin Sasebon laivastontelakalta, missä köli laskettiin 25. lokakuuta 1929. Alus laskettiin vesille 7. marraskuuta 1930 ja otettiin palvelukseen 31. heinäkuuta 1931.[1]

Aluksen potkuri vaurioitui 1. joulukuuta harjoituksessa, joten se pysyi kotivesillä Japanin liittyessä toiseen maailmansotaan. Alus suojasi 12.-17. tammikuuta 1942 Ariaken ja Yūguren kanssa Hiryūn ja Sōryūn Hashirijimasta Palaulle. Akebono erkani 19. tammikuuta osastosta tukeakseen Kendariin hyökännyttä osastoa, mistä vapauduttuaan se palasi 25. tammikuuta 7. hävittäjädivisioonaan Davaolla. Divisioonan mukana alus suojasi 29. tammikuuta Davaolta Nachin ja Haguron tukemaan Ambonin, Makassarin ja Timorin maihinnousuja, joista vapauduttuaan alus siirtyi Makassariin.[2]

Alus osallistui 1. maaliskuuta HMS Exeterin, HMS Encounterin ja USS Popen upottamiseen. Se laukaisi Inazuman kanssa Exeterin upottaneen torpedoviuhkan. Divisioona saattoi 12. maaliskuuta saattueen Balilta Lingayeninlahden ja Formosan kautta Yokosukaan, jonne saavuttiin 25. maaliskuuta. Alus siirrettiin Yokosukassa telakalle korjattavaksi.[2]

Hävittäjädivisioona liitettiin 10. huhtikuuta 1. Ilma-armeijan 10. hävittäjälaivueeseen. Alus saattoi 23. huhtikuuta Ushion kanssa Myōkōn ja Haguron Jokosukasta Trukille, jonne ne saapuivat 27. huhtikuuta. Korallimeren taistelussa 7.-8. toukokuuta alus saattoi Ushion ja 27. hävittäjädivisioonan kanssa amiraali Takagin iskuosastoa. Taistelun jälkeen alus suojasi Ushion kanssa Zuikakua etsittäessä liittoutuneiden aluksia, minkä jälkeen palattiin 15. toukokuuta Bougainvillen kautta Trukille. Seuraavana päivänä alus suojasi Ushion kanssa Zuikakun Trukilta Kureen, jonne saavuttiin 21. toukokuuta.[2]

Midwayn taistelussa alus suojasi 3.-5. kesäkuuta divisioonan mukana amiraali Kakutan iskuosastoa, joka teki ilmahyökkäyksiä Dutch Harboriin. Alus oli 6.-20. heinäkuuta Yokosukassa telakalla, kun divisioona liitettiin 14. heinäkuuta yhdistyneen laivaston johto-osiin.[2]

Alus lähti 17. elokuuta Kuresta suojaten Yamatoa ja Taioa, joita se suojasi 24. elokuuta divisioonan mukana Itäisten Salomonien taistelussa. Alus suojasi 27. elokuuta Taiyon Maloelapin kautta Trukille, jonne ne saapuivat 4. syyskuuta. Seuraavana päivänä alukset jatkoivat matkaansa Palaulle, Davaolle ja Kaviengiin, mistä ne lähtivät paluumatkalle. Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Troutin osui 28. syyskuuta Taiyoon torpedolla, mutta se pääsi seuraavana päivänä Akebonon kanssa Trukille.[2]

Akebono suojasi 4.-16. lokakuuta Ushion kanssa Unyon Trukilta Yokosukaan ja takaisin, minkä alukset toistivat 17. lokakuuta - 2. marraskuuta. Ne tekivät 3.-21. marraskuuta matkan Trukilta Palaun kautta Davaolle ja takaisin sekä Trukilta Surabayjalle ja Balikpapaniin ja takaisin kahdesti, 24. marraskuuta - 13. joulukuuta sekä 17. joulukuuta - 3. tammikuuta 1943.[2]

Ne lähtivät 5. tammikuuta Trukilta Yokosukaan, missä Akebono siirrettiin 10. tammikuuta telakalle modernisoitavaksi. Alukselle asennettiin kaksipiippuinen 13 millimetrin ilmatorjuntakonekivääri sillan etupuolen korokkeelle. Alus vapautui 31. tammikuuta telakalta palaten palvelukseen.[2]

Alus suojasi 1.-17. helmikuuta Ushion, Sazanamin ja Hibikin kanssa Unyon ja Taiyon Yokosukasta Trukille ja takaisin, mikä toistettiin 24. helmikuuta - 12. maaliskuuta. Akebono lähti 20. maaliskuuta Ushion kanssa Unyon Yokosukasta Trukille, mistä ne palasivat Yokosukaan 10. huhtikuuta. Alus lähti 1. toukokuuta Taiyon kanssa Yokosukasta Manilan ja Surabayan kautta Singaporeen, mistä ne palasivat Makon kautta Saseboon 29. toukokuuta.[2]

Alus suojasi 16. kesäkuuta Ushion kanssa Chuyon ja Unyon Yokosukasta Trukille, mistä ne palasivat Yokosukaan 2. heinäkuuta. Alus lähti 6. heinäkuuta Ushion ja Unyon kanssa Yokosukasta Trukille, jonne saavuttiin 11. heinäkuuta. Alus suojasi 19.-24. heinäkuuta Ushion ja Umikazen kanssa Ruyhon, Chuyon ja Unyon Trukilta Yokosukaan, mistä se suojasi 31. heinäkuuta-5. elokuuta Ushion ja Shiratsuyun kanssa Unyon Trukille.[2]

Trukilta alus lähti 12. elokuuta samojen alusten sekä Nowakin ja Maikazen kanssa Yokosukaan, jonne saavuttiin 16. elokuuta. Osasto lähti 26. elokuuta ilman Ushiota Trukille, jonne saavuttiin 2. syyskuuta. Alus suojasi 6.-11. syyskuuta Sazanamin kanssa Unyon Yokosukaan, jossa Akebono siirrettiin seuraavana päivänä telakalle kunnostettavaksi. Telakalla aluksen sillan etupuolen korokkeella ollut 13 millimetrin konekivääri korvattiin kaksiputkisella 25 millimetrin tykillä. Alus vapautui 11. lokakuuta telakalta.[2]

Yokosukasta alus suojasi 13. lokakuuta Unyon Trukille, jonne ne saapuivat 19. lokakuuta. Alus suojasi 31. lokakuuta Tanikazen, Suzukazen ja Umikazen kanssa Junyon, Unyon, Yamashiron, Isen ja Tonen Kureen, jonne osasto saapui 6. marraskuuta. Alus suojasi 16.-21. marraskuuta Ushion ja Sazanamin kanssa Zuihon, Chuyon ja Unyon Yokosukasta Trukille.[2]

Alus lähti 30. marraskuuta Ushion, Sazanamin ja Urakazen kanssa Trukilta suojaten Mayaa, Chuyoa, Unyoa ja Zuihoa. Chuyo upposi 4. joulukuuta torpedoituna ja muu osasto saapui seuraavana päivänä Yokosukaan. Alus suojasi 12.-17. joulukuuta Sazanamin kanssa Zuihon ja Unyon Yokosukasta Trukille, mistä hävittäjät lähtivät 22. joulukuuta Rabauliin. Ne saapuivat määränpäähänsä 24. joulukuuta. Ne osallistuivat 26. ja 30. joulukuuta hävittäjäosaston kanssa syöksyyn Rabaulista Qavuvulle, jonne toimitettiin 635 sotilasta ja 380 tonnia tarvikkeita 22.-31. joulukuuta.[2]

7. hävittäjädivisioona liitettiin 1. tammikuuta 1944 keisarillisen Japanin 5. laivaston 1. hävittäjälaivueeseen. Alus lähti 12. tammikuuta Sazanamin kanssa Rabaulista tankkerisaattueessa Palaulta Trukille. Aluksen miehistö pelasti 14. tammikuuta torpedoidulta Sazanamilta 89 eloonjäänyttä. Alus saapui Trukille 17. tammikuuta.[2]

Trukilta alus lähti 20. tammikuuta suojaten saattuetta, mutta palasi satamaan vielä samana päivänä torpedo-osuman vaurioittaman Irakon kanssa. Alus lähti 25. tammikuuta Saipanille, mistä se suojasi vaurioituneen Unyon Yokosukaan. Alukset saapuivat 5. helmikuuta Yokosukaan, missä Akebono siirrettiin 13. helmikuuta korjattavaksi Mitsubishin telakalle. Aluksen X-tykkitorni korvattiin kahdella kolmiputkisella 25 millimetrin ilmatorjuntatykillä. Lisäksi kaksi samanlaista ilmatorjuntatykkiä asennettiin torpedoputkien väliin. Alukselle asennettiin etumastoon tyypin 22 tutka ja tutkailmaisimet sillalle. Alus vapautui telakalta 28. maaliskuuta.[2]

Alus lähti 6. huhtikuuta Yokosukasta Ominatoon, jonne se saapui 8. huhtikuuta. Alus liitettiin pohjoiselle valvontavyöhykkeelle valvonta ja saattuetehtäviin. Alus oli 24. toukokuuta - 7. kesäkuuta huollossa Otarussa.[2]

Alus suojasi 19. kesäkuuta - 1. heinäkuuta Nachin ja Ashigaran Ominatosta Yokosukaan ja takaisin. Alus lähti 31. heinäkuuta samojen alusten kanssa Kureen, jonne ne saapuivat2. elokuuta. Kuressa alus siirrettiin 12. elokuuta telakalle, missä sille asennettiin päämastoon tyypin 13 tutka. Lisäksi asennettiin 13 ja 25 millimetrin ilmatorjunta-aseita. Alus vapautui telakalta 22. elokuuta.[2]

Alus lähti 14. lokakuuta samojen alusten kanssa Kuresta Amami-O-Shiman ja Makon kautta Coroniin, jonne ne saapuivat 23. lokakuuta. Alus suojasi 24.-25. lokakuuta Leytenlahden taistelussa amiraali Shiman 2. häirintähyökkäysosastoa Surigaonsalmen taistelussa. Aluksen miehistö pelasti 25. lokakuuta Mogamilta 700 eloonjäänyttä, minkä jälkeen se upotti taistelulaivan torpedoimalla. Seuraavana päivänä alus saapui Manilaan.[2]

Alus suojasi 1.-2. marraskuuta joukkojenkuljetussaattueen TA2 Manilasta Ormociin. Alus vaurioitui 5. marraskuuta Manilassa ilmahyökkäyksessä pyrkiessään avustamaan Nachia. Se jäi hyökkäyksen jälkeen paikalleen palamaan kannellaan 24 surmansa saanutta ja kolme haavoittunutta. Ushio hinasi aluksen Caviten laivastontelakalle. Alus upposi 13.-14. marraskuuta ilmahyökkäyksessä Caviten laiturissa Akishimon kylkeen kiinnitettynä. Suora osuma sytytti molemmat alukset tuleen ja 14. marraskuuta Akishimon tapahtunut räjähdys vaurioitti aluksia lisää. Akebono upposi matalaan veteen. Tuhossa sai surmansa 48 miehistönjäsentä ja haavoittui 43. Akebono poistettiin alusluettelosta 10. tammikuuta 1945.[2]

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
• Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two - an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
• Jentschura, Hansgeorg; Jung, Dieter & Mickel, Peter: Warships of the Imperial Japanese Navy 1869-1945. Lontoo: Arms & Armour Press, 1977. ISBN 0-85368-151-1. (englanniksi)