Akademiska Sångföreningen

Akademiska Sångföreningen (Akateeminen laulukunta) on suomenruotsalainen mieskuoro Helsingistä. Kuoro perustettiin vuonna 1838 nimellä Akademiska Sång-Sällskapet, ja se on Suomen vanhin yhä aktiivinen kuoro. Kuoron perusti keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston musiikinlehtori Fredrik Pacius. Nykyisen nimensä kuoro otti vuonna 1848.[1]

Erik Bergman johtamassa kuoroa vappuna 1968 Helsingin Kaisa­niemessä.

Kuoro on ylioppilaskuoro. Se oli alkuaan ruotsinkielinen, sittemmin kaksikielinen, mutta muuttui jälleen ruotsinkieliseksi, kun vuonna 1883 suomenmieliset laulajat erosivat siitä ja perustivat oman kuoronsa Ylioppilaskunnan laulajat. Akateemisen laulukunnan johtajina mainitaan sen 60-vuotisjuhlaksi 1898 julkaistussa selonteossa seuraavat: Fredric Pacius, H. Borenius, L. N. Achté, M. Wegelius, G. Sohlström, O. Mechelin, E. Leander. U. Öller, C. v. Knorring, G. Mattson, B. Hallman, A. Uggla.[2] ja David Hahl (1847–1880)[3] Kuorolla oli pulaa suomenkielisestä ohjelmistosta, siksi Savo-Karjalainen osakunta tilasi 1871 Karl Collanilta suomenkielisen laulukokoelman, mutta hän ehti kuolla ennen hankkeen toteutumista. Kuorossa oli myös jatkuvia kieliriitoja, kun suomenkielisten asema jäi heikoksi, ja siksi Ylioppilaskunta perusti kuoron, joka hengeltään vastaisi suomenkielisen enemmistön kantaa.[4]

Kuoro oli 1800-luvulla merkittävä kansallisen heräämisen symboli, ja se ensiesitti Paciuksen säveltämän ja Johan Ludvig Runebergin sanoittaman Maamme-laulun vuonna 1848. Monet nimekkäät johtajat, mm. Bengt Carlson, Nils-Eric Fougstedt, Erik Bergman ja Kari Turunen, ovat johtaneet kuoroa. Musiikin maisteri Elisa Huovinen on johtanut kuoroa vuodesta 2020 alkaen.

Akademen on ylioppilaskuoro, ja kuten Akademiska Damkören Lyran, virallisesti osa Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa, mutta toimii itsenäisesti. Kuorossa laulaa tällä hetkellä noin 50 laulajaa. Kuoro konsertoi säännöllisesti Suomessa, ja tekee konserttimatkoja ulkomaille.