Ajokielto

Ajokorttilain (386/2011) mukaan poliisin on määrättävä ajokielto, mikäli ajokortin haltija on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan eräisiin rikkomuksiin. Niitä ovat esimerkiksi ylinopeus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen, rattijuopumus, huumausaineen vaikutuksen alaisena ajaminen ja liikennepako. Poliisin määräämän ajokiellon kesto on yhdestä kuukaudesta viiteen vuoteen.[4][5][6][7]

On kuitenkin myös huomattava, että poliisi ei saa liikenneturvallisuuden suojaamiseksi uusia tai myöntää ajo-oikeutta ajokorttihakemuksen yhteydessä, mikäli hakija käyttää keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, on niistä riippuvainen tai on kyvytön pidättäytymään alkoholin käytöstä. Mikäli hakija on tulkittu päihderiippuvaiseksi, tarvitaan lääkärinlausunto todistamaan toisin.[8]

Ajokiellon määräämisen sijasta voidaan myös antaa varoitus, jos ajo-oikeus on henkilön toimeentulon tai liikkumisen vuoksi välttämätön.[4]

Poliisi voi määrätä korkeintaan viiden vuoden mittaisen ajokiellon silloin, kun henkilö tuomitaan syylliseksi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen.[9]

Rattijuopumuksesta ajokielto on vähintään kuukauden ja törkeästä rattijuopumuksesta vähintään kolme kuukautta. Liikennerikosten uusiminen viiden vuoden sisällä nostaa ajokiellon vähimmäiskeston kuuteen kuukauteen ja törkeissä tapauksissa vuoteen.[9]

Ajokielto tulee antaa tiedoksi henkilölle, jota se koskee.[10] Osa ajokiellon saaneista yrittää välttää ajokiellon voimaantulon sillä, ettei vastaanota kirjattua kirjettä. Ennen poliisilla oli tapana tavoitella henkilöä tämän kotiosoitteesta tiedoksiantoa varten, mutta tästä käytännöstä on luovuttu. Ainakin Länsi-Uudenmaan poliisi kuitenkin etsintäkuuluttaa nykyisin ajokieltoon määrätyt, joille ei ole tiedoksiantoa pystytty toimittamaan.[11]

Ajokorttilain 21 §:n mukaan lääkärillä on velvollisuus ilmoittaa salassapitovelvollisuuden estämättä poliisille, jos ajo-oikeuden haltijan terveydentila on muuten kuin tilapäisesti heikentynyt siten, ettei henkilö enää täytä ajoterveysvaatimuksia.[13] Lääkärin on ilmoitettava ajoterveydentilan heikentymisestä poliisille aina silloin, kun ajokyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään kuusi kuukautta.[14]

Tavallisimmat syyt väliaikaiseen ajokieltoon ovat tajuttomuuskohtaukset ja aivoverenkiertohäiriöt. Laki kuitenkin velvoittaa lääkäriä ilmoittamaan poliisille ajokieltosuosituksista silloin, kun kuljettajan sairaus heikentää ajokykyä yli kahdeksi vuodeksi.[15] Pääsääntöisesti epileptikoilla, joilla taustalla ei ole etenevää aivosairautta, ajokielto purkautuu, kun edellisestä epileptisestä kohtauksesta on kulunut vuosi. Ajokiellon tarkka kesto määräytyy kuitenkin diagnoosin, aikaisempien kohtausten yleisyyden ja ajokorttiluokan perusteella.[16] Lääkäri voi ottaa kantaa potilaan ajokykyyn minkä tahansa vastaanottokäynnin yhteydessä.[17]

Tietoa siitä, millaisten sairauksien takia lääkärit tekevät lain velvoittamia ilmoituksia pitkäkestoisista ajokielloista poliisille, ei ole. Oletettavasti etenevät muistisairaudet ovat merkittävässä osassa. Käytännössä tällaiset lääkärin aloitteesta syntyvät ajokiellot ovat pysyviä, koska parantavaa hoitoa ei ole saatavilla.[17]

Lääkärin määräämän ajokiellon rikkomisesta voi olla seurauksena myös esimerkiksi vakuutuskorvausten leikkaaminen kolaritilanteesta. Ajokiellon rikkojalla voidaan katsoa olleen omaa myötävaikutusta kolariin.[17]

Suomen ajokorttilain perusteella voidaan määrätä ajokielto vain Manner-Suomen alueella. Ahvenanmaalla on oma ajokorttilakinsa, joka ei ole yhteneväinen Suomen ajokorttilain kanssa. Ahvenanmaalla on siten omat säädöksensä ajokiellon määräämisestä ja sen kestosta. Ajokorttilakia ei sovelleta ulkomailla tehtyyn tekoon, mutta poliisin päätöksellä ajokielto voidaan tietyin rajoituksin silti määrätä. Esimerkiksi uusintarikosten säädöksiä ei sovelleta ulkomailla tehtyyn tekoon.[18]

Yhteistä Euroopan unionin tason lainsäädäntöä ei ole tällä hetkellä voimassa.[18] Joidenkin prosessi- ja rikosoikeuden asiantuntijoiden mielestä monet Suomessa määrätyt ajokiellot ovat laittomia ja vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta, koska samasta teosta ei tulisi rangaista kahteen kertaan.[19]

• Lisärangaistus
• Päihdeseuranta
• Valvontarangaistus

• Ajokieltotyöryhmän mietintö
• Ajoterveyden arviointiohjeet lääkäreille (Arkistoitu – Internet Archive) Liikenteen turvallisuusvirasto 16.5.2017