Ajatushautomo

Yhdysvalloissa toimii satoja itsenäisiä tutkimuslaitoksia, jotka ovat usein erilaisten intressiryhmien rahoittamia. Ajatuspajoilla on ollut vuosikymmenten ajan merkittävä rooli amerikkalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöstenteossa.^lähde? Tunnetuimpia laitoksia ovat markkinoiden vapautta ajava American Enterprise Institute, konservatiivinen Heritage Foundation ja liberaalimpia kantoja ottava Brookings. Yhdysvaltalaiset think tankit ovat usein sidoksissa joko republikaaneihin tai demokraatteihin, joskin on olemassa myös itsenäisiä laitoksia. Think and do -tankiksi itsensä määrittelee muun muassa Rocky Mountain Institute.[3]

Britanniassa alkoi 1990-luvulla ajatushautomojen toinen aalto. Sen edustajat ovat puolueista riippumattomia mutta määrittelevät itsensä usein keskusta-oikeistolaisiksi. Näitä ovat muun muassa IPPR, Demos UK, Young Foundation ja New Economics Foundation. Maassa toimii myös useita think and do -tankeja.^lähde?

Saksalainen Heinrich-Böll-säätiö on vihreä think tank. Sillä on lähes 200 työntekijää.[4] Saksan sosiaalidemokraatteja lähellä olevalla Friedrich-Ebert-Stiftungilla on runsaat 600 työntekijää, joista yli sata ulkomaantoimistoissa, ja noin 120 miljoonan euron vuosibudjetti.[5]

Ruotsissa toimivat muiden muassa työväenliikkeen Arbetarrörelsens Tankesmedja, itsenäinen yleisvasemmistolainen Arenagruppen ja punavihreä Cogito. Cogitolla on yksi palkattu työntekijä, koordinaattori. Ajatustyötä tekee kahdeksanjäseninen hallitus. Cogito on julkaissut raportteja työn tarpeesta, ympäristöuudistusten vastustuksesta ja feminismistä.[6] Arbetarrörelsens Tankesmedja osallistuu julkiseen keskusteluun, järjestää seminaareja ja julkaisee raportteja ja politiikkasuosituksia muun muassa koulutus-, vero- ja työmarkkuinapolitiikasta.

Eurooppapuolueiden lähelle on perustettu ajatuspajoja, esimerkiksi sosiaalidemokraattien Foundation for European Progressive Studies ja konservatiivien Centre for European Studies.

Suomessa on valtion, elinkeinoelämän ja säätiöiden tuella sekä projektirahoituksella toimivia ajatushautomoita. Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) edus­taa nä­ky­väs­ti yri­tys­maail­man maail­man­ku­vaa elin­kei­no­elä­män ra­hoil­la. Suo­men kak­si­kie­lis­tä kult­tuu­ria puo­lus­ta­va Mag­ma toi­mii ruot­sin­kie­lis­ten sää­tiöi­den tuen tur­vin, ja ihmisnä­kö­kul­maa ko­ros­ta­va Demos Helsinki on va­kiin­nut­ta­nut paik­kan­sa it­se hank­ki­mal­laan pro­jek­ti­ra­hoi­tuk­sel­la.[7]

Suomessa valtio ryhtyi tukemaan ajatushautomoita vuonna 2005, minkä jälkeen puolueet alkoivat perustaa niitä. Valtion tuen määrä on pysynyt 500 000 eurossa. Ai­na­kaan tä­hän men­nes­sä ajatushautomoista valtion tuella toimivat ja puolueita lähellä olevat ei­vät ole täyt­tä­neet nii­hin koh­dis­tu­nei­ta odo­tuk­sia. Vaik­ka useis­sa aja­tus­hau­to­mois­sa on teh­ty aa­te­poh­jal­ta pon­nis­ta­vaa tut­ki­mus- ja sel­vi­tys­työ­tä, koot­tu jul­kai­su­ja ja jär­jes­tet­ty kes­kus­te­lu­ti­lai­suuk­sia, hau­to­mois­ta ei ole tul­lut ylei­sen yh­teis­kun­nal­li­sen kes­kus­te­lun moot­to­rei­ta. Aja­tus­hau­to­moi­den jul­kai­sut ja ti­lai­suu­det ylit­tä­vät jos­kus uu­tis­kyn­nyk­sen ja he­rät­tä­vät toi­si­naan yleis­tä kiin­nos­tus­ta, mut­ta en­si­si­jai­ses­ti ne pu­hut­te­le­vat oman puo­lueen ak­tii­ve­ja.[7]

e2 tuottaa yhteiskuntatieteellistä tietoa järjestöjen, yritysten, median ja poliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Suomen Keskustaa lähellä oleva e2 tekee tutkimuksia, analyysejä ja toimenpidesuosituksia. Se pyrkii ennakoimaan yhteiskunnallisia ilmiöitä myös päivänpolitiikan ulkopuolelta sekä vahvistamaan osaltaan suomalaista think tank -toimintaa ja sen kansainvälistymistä.Vasemmistofoorumin tuottama, General Intellect -osuuskunnan kirja Vasemmisto etsii työtä (Like, 2008) herätti laajalti huomiota. Kirja käsittelee vasemmiston uudistumistarvetta jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa tuotanto on tietointensiivistä, työ on laajentunut kaikkialle ja työväki ei enää ole kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä. Vasemmistofoorumi tuottaa myös kaupalilisten kustantajien julkaisemia teoksia. Keväällä 2010 Vasemmistofoorumi käynnisti tieteellis-yhteiskunnallisen Peruste-aikakauskirjan julkaisemisen.

Markku Pyykkölän mukaan "Näin pienillä resursseilla ei päästä julkisille mielipidemarkkinoille."[2] Ruurik Holmin mukaan "Kolmen suurimman puolueen think tankien valtionrahoitus on kohtuullisella tasolla, mutta pienemmät eivät pärjää alkuunkaan. Tämä on demokratian kannalta ongelma."[2] Karina Jutilan mukaan Suomessa on markkinoita enintään 2-3 think tankille.[2]

Kaikki vuoden 2005 jälkeiset puoluesidonnaiset ajatushautomot tuottavat julkaisuja ja raportteja, järjestävät seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Eräät tuottavat tietoa julkiseen keskusteluun: sellaisia ovat esimerkiksi Kalevi Sorsa -säätiö ja e2. Jotkut tekevät yhteistyötä muiden hautomoiden kanssa. Toiset taas tukevat puolueensa toimintaa, kuten kokoomuspohjainen Suomen Toivo -ajatuspaja. Puolueet eivät suoraan sanele tutkimusaiheita, mutta aiheet valikoituvat samansuuntaisiksi kuin puolueen intressit.[2] Useimpien ajatushautomoiden poliittisuus on pikemminkin tietyn aatesuunnan edustamista kuin varsinaista puoluepolitiikkaa.

Think Tanks and Civil Societies Program kertoo[8] Suomessa olevan 28 ajatushautomoa, joista listaa seuraavat

• Finnish Institute of International Affairs (FIIA), 141. maailman parhaiden listalla
• ETLA, 59. talousalan parhaista
• WIDER, 7. kansainvälisten listalla
• Water and Development Research Group, Aalto-yliopisto, 56. "development" eli kehitys-listalla
• EVA, 48. talouspolitiikan listalla
• Libera, 75. ajataushautomoiden yhteistyössä

• Agenda (RKP)[9]
• Ajatushautomo Kompassi (kristillisdemokraatit)[9]
• Demos Helsinki
• e2 Tutkimus (alkujaan keskustalainen ajatushautomo, sittemmin pyrkinyt tutkimuslaitokseksi)[9]
• Kalevi Sorsa -säätiö (SDP)[9]
• Libera-säätiö
• SaferGlobe
• Suomen Perusta (perussuomalaiset)[9]
• Ajatuspaja Toivo (kokoomus)[9]
• Vasemmistofoorumi (vasemmistoliitto)[9]
• Visio (vihreät)[9]