Ajattara

Ajattara eli ajattaro on paha naispuolinen metsään liittyvä uskomusolento suomalaisessa kansanperinteessä. Ajattara käsitettiin erilaisiksi hahmoiksi, se oli aave, noita-akka, demoni, peikko tai lohikäärme. Ajattara ajoi metsämiehiä ja metsästäjiä harhaan.

Ajattara mainitaan vuoden 1776 suomenkielisessä Raamatussa monikossa 3. Mooseksen kirjassa 17:7. Ja ei millään muotoa enää uhriansa uhraaman ajattaroille, joiden kanssa he huorin tehneet ovat. Vanhassa kirkkoraamatussa ajattarat on korvattu metsänpeikoilla ja Uudessa kirkkoraamatussa aavikon paholaisilla.[1]

Ajattaria on kuvannut myös Astrid Lindgren kirjassaan Ronja ryövärintytär. Siinä ajattarat ovat lentäviä, vaarallisia olentoja, joilla on naisen pää.

Sana ajattara on Kaarle Krohnin mukaan peräisin liettuan kielestä (liett. aituaras = 'painajainen').[2] Ajattaran nimi voi olla peräisin myös verbin ajaa johdoksesta ajattaa.

Katso myös

Lähteet

Viitteet
  1. 3. Moos. 17:7
  2. Ajattara, Tietosanakirja osa 1, palsta 172, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909 (Projekt Runeberg)
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.