Ajankijärvi

Järven pinta-ala on 645 hehtaaria eli 6,5 neliökilometriä. Se on 7,4 kilometriä pitkä ja 2,6 kilometriä leveä. Sen järvenselkä on järven ulkomittoihin nähden verrattain pieni. Sen eteläosa muodostuu 3,9 kilometriä pitkästä ja rnimmillään 500 metriä leveästä lahdesta. Muita lahtia ovat Niemivaaran ja Huhtavaaran välissä oleva Kotalahti ja pohjoispäässä sijaitseva Kasurilahti. Konikaulaan loppuvalla lahdella ei vaikuta olevan nimeä. Kasurilahden länsipuolella sijaitsee pieni Lompolo, joka on nimestään huolimatta myös lahti. Järven ympäristö on alavaa suo- ja metsämaata, mutta selvimmät maamerkit ovat siellä täällä kohoavat vaarat. Järven itärannassa erottuvat selvästi Niemivaara ja Huhtavaara. Myös järven länsirannat ovat paikoin jyrkkiä. Kauempana voi erottaa Alposvaaran huipun.[2][1]

Järvessä on viisi saarta. Niiden yhteispinta-ala on 0,93 hehtaaria, mikä on noin 0,14 % järven kokonaispinta-alasta. Kaksi saarta ovat alle hehtaarin kokoiset. Suurin saari on Vekarasaari, jonka pituus on 130 metriä ja pinta-ala on yli 50 aaria. Toinenkin saari sijaitsee länsirannalla. Se on Saarukainen ja se on kapea mutta 130 metriä pitkä. Muut kolme saarta ovat luotoja.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 75 miljoonaa kuutiometriä eli 0,075 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 11,6 metriä ja suurin syvyys on 34,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee Huhtavaaran edustalla sijaitsevassa syvänteessä, joka on 1,3 kilometriä pitkä ja 600 metriä leveä. Huhtavaaran rannassa on järvenpohjan ja vaaran laen välillä 90 metriä korkeuseroa.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 23,2 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 0,67 kilometriä. Alueen haja-asutus on harvaa. Kartasta voidaan laskea neljä taloutta ja lähes 50 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet yhdystieltä 19672 Turtolasta sekä yhdystiet 19668 ja 19670 Juoksengilta. Asutus muodostaa Ajangin ja Ajankijärven kulmakunnat.[2][1][4]

Maupertuis oli Ranskan tiedeakatemian retkikunnan johtajana Tornionlaaksossa vuosina 1736–1737. Tällä matkalla aluetta kartoitettiin ajan oloon nähden hyvinkin tarkkaan ja kartoissa on nimetty paikallisia järviä. Ajankijärven kohdalla luki vuodelle 1736 päivätyssä kartassa ”Lac Ajangi”, mutta järven tarkka muoto taisi olla kartturille sivuseikka. Vaikka Ajankijärven muoto ei vastaa nykytilannetta, on karttaan merkitty oikein ”Alpus Mt” ja ”Niemi Mt”, jotka voivat tarkoittaa nykyisiä Alpovaaraa ja Niemivaaraa. Niemivaara oli retkikunnalle tärkeä kohde, sillä sitä käytettiin kolmiomittauksen kiintopisteenä. Samaa kohtaa käytettiin myöhemmin Struven ketjussa ja sitäkin myöhemmin, kun Suomeen luotiin kolmiomittausverkostoa.[5]

Järven ympäröimät metsä ja suoalueet olivat melko koskemattomia vuoden 1977 peruskartoissa. Selvät poikkeukset muodostivat Huhtavaaranjänkä ja järven länsirantojen suot, jotka oli ehditty jo silloin ojitettaa. Seuraavassa peruskartassa vuodelta 1987 on merkitty varaumia laajoille ojituksille järven pohjoispuolella. Järven kaakkoispuolella oli vuonna 1987 varaumia metsäalueiden metsäautoteille.[6][7][8][9]

Järvi sijaitsee Tornionjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 67) Tengeliönjoen valuma-alueen (67.9) Lohijärven alueella (67.92), jonka Ajankijoen valuma-alueeseen (67.924) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 111,2 metriä mpy.[1][10]

Järvi saa kaiken vetensä omalta lähialueeltaan ja järvi on samalla Ajankijoen valuma-alueensa latvajärvi. Järven laskujoki on Ajankijoki, joka laskee kolmen kilometrin päässä Yliseen Pahtajärveen (41 ha). Joelle tulee pudotusta sillä matkalla 4,5 metriä. Vesireitin laskettua ensin Alinen Pahtajärveen (62 ha), se jatkaa Pahtajokena alle kolmen kilometrin päähän Majamajärveen, joka laskee kahden kilometrin päässä Majamalompoloon. Vesireitin viimeinen osuus on nimeltään Lumiojoki. Majamalompolo kuuluu yhtenä järvenä Tengeliönjoen reittiin.[1][10]