Aivoverenvuoto

Aivoverenvuoto (aivohemorragia) tarkoittaa veren vuotamista aivokudokseen tai johonkin muuhun kallonsisäiseen tilaan. Tärkein syy on kauan kestänyt ja huonosti hoidettu tai hoitamaton verenpainetauti. Aivovaltimoihin syntyy tällöin rappeutumamuutoksia ja seinämän heikkouksia. Aivoverenvuotoriskiä lisäävät veren hyytymistä ehkäisevä lääkehoito, verenvuototaudit ja aivokasvaimet. Etenkin nuorilla syynä voi olla poikkeama verisuonen rakenteessa.

Aivoverenvuoto
TT-kuva aivoverenvuodosta
TT-kuva aivoverenvuodosta
Luokitus
ICD-10 I60-I61
ICD-9 430
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Aivoverenvuodot muodostavat 10–15 prosenttia kaikista aivoverenkiertohäiriöistä.[1] Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 2 000 henkilöä.[2]

Verenvuototyypit sijainnin mukaan

Aivoverenvuodot on käytännöllistä jakaa sijainnin perusteella erityisesti aivokalvojen suhteen, koska näiden riskitekijät poikkeavat toisistaan ja hoito suoritetaan eri tavalla.

ICH

Varsinaisesta aivoverenvuodosta eli intraserebraalivuodosta käytetään useimmiten lyhennettä ICH (intracerebral hemorrhage). Tällöin vuoto syntyy johonkin aivokudoksessa kulkevaan verisuoneen ja veri purkautuu aivokudokseen (kuten nimikin viittaa). Intraserebraalivuodot voivat olla kooltaan millimetreistä aina useisiin senttimetreihin. Ventrikkeleiden (aivokammioiden) lähelle syntyneet tai suuremmat vuodot purkautuvat usein ventrikkeleihin (intraventrikulaarinen vuoto) ja aiheuttavat näin ollen usein aivo-selkäydinneste- eli likvorkierron häiriöitä.

Aivoalueesta riippuen ICH aiheuttaa erilaisia oireita aina päänsärystä, lievistä tuntupuutoksista tai halvausoireista aina syvään tajuttomuuteen ja elintoimintojen häiriintymiseen. Suurissa ja esimerkiksi elintoiminnoista vastaaville aivoalueille sijoittuvissa vuodoissa leikkaushoidosta usein pidättäydytään ja vuoto johtaa lähes aina kuolemaan.

SAV

Subaraknoidaalivuoto purkautuu aivojen lukinkalvonalaiseen tilaan. Vuoto näkyy tietokonekerroskuvauksessa aivojen reuna-alueilla sirppimäisenä alueena, joten se voi olla vaikeampi havaita kuin aivokudokseen purkautuva vuoto. Subaraknoidaalivuoto hoidetaan akuutissa vaiheessa yleensä kirurgisesti, krooninen (pitkittynyt, ei-akuutti) vuoto voidaan hoitaa kirurgisesti tai konservatiivisesti (ei kirurgisia hoitotoimenpiteitä).

Oireet ja tutkimukset

Vuoto alkaa usein valveilla ollessa. Päässä voi tuntua äkillinen humahdus, kipu tai risahdus. Alkuoireita seuraa voimakas päänsärky, johon liittyy pahoinvointia ja oksentelua. Ylä- ja/tai alaraajojen halvaantuminen joko tois- tai molemminpuolisesti on tavallinen oire. Se voi ilmetä pelkästään lihasten halvaantumisena tai siihen voi liittyä tuntohäiriöitä.

Pikkuaivojen lisäksi verenvuodossa syntyy halvausten asemasta liikkeiden yhteistoimintahäiriöitä. Verenvuoto aivojen alempiin osiin aiheuttaa usein tajuttomuutta ja häiriöitä hengityksen säätelyssä. Vuoto kohottaa yleensä painetta kallon sisällä, ja verenpaine nousee. Aivoverenvuoto varmistetaan ja erotetaan aivoinfarktista tietokonekerroskuvauksella.

Ennaltaehkäisy

Vuonna 2018 julkaistun laajan kiinalaistutkimuksen mukaan kananmunan päivässä syövien riski kuolla aivoverenvuotoon on 28 prosenttia muita alhaisempi.[3]

Lähteet

 

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.