Aivopuolisko
Aivopuoliskoiksi eli hemisfääreiksi kutsutaan kehon keskilinjan mukaan jakautuvia aivojen vasenta ja oikeaa puoliskoa. Kummallakin aivopuoliskolla on ulompi harmaa kerros, aivokuori, sekä sisempi valkoinen kerros. Puoliskojen rakenne ja solutyypit jakautuvat epäsymmetrisesti. Osa aivopuoliskojen rakenne-eroista on yhteneväistä eri ihmisten välillä, kun taas osa vaihtelee huomattavasti yksilöiden välillä. Aivopuoliskoja yhdistää niiden välissä oleva aivokurkiainen, jota pitkin ne voivat vaihtaa tietoa keskenään.
Aivopuoliskojen toiminnalliset erot
Vasen aivopuolisko ohjaa kehon oikeaa puolta ja oikea aivopuolisko kehon vasenta puolta. Sama ristikkäisyys koskee myös aistihavaintojen välittymistä kehon eri puolilta aivopuoliskoihin. Aivopuoliskot ovat lisäksi erikoistuneet osittain erityyppiseen tiedonkäsittelyyn. Tätä työnjakoa kutsutaan lateralisaatioksi. Aivovauriopotilailla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että useimmat kielelliset kyvyt sijaitsevat vasemmassa aivopuoliskossa. Oikeallakin aivopuoliskolla tiedetään olevan oma tehtävänsä puheen ymmärtämisessä, sillä sen vaurioiden on havaittu haittaavan puheeseen sisältyvien tunnevihjeiden ymmärtämistä. Nykyajan aivonkuvausmenetelmillä on pystytty tutkimaan myös normaalien aivojen toimintaeroja ihmisten suorittaessa erityyppisiä tehtäviä.[1] Aivopuoliskot kykenevät toimimaan myös itsenäisesti.[2]
Taulukko: aivopuoliskojen työnjako. [1]
Vasen aivopuolisko | Oikea aivopuolisko |
---|---|
|
|
Sperryn aivotutkimukset
Tutkimuksestaan Nobel-palkittu psykologi Roger Sperry alkoi 1960-luvulla tutkia ns. aivohalkiohenkilöitä, joiden aivokurkiainen oli jouduttu katkaisemaan lääketieteellisistä syistä. Toimenpiteellä ei ollut vaikutusta henkilöiden arkielämään, mutta Sperry löysi tutkimuksissaan erikoisolosuhteita, joissa aivohalkiohenkilöt käyttäytyivät normaalista poikkeavalla tavalla. Sperry kokeili esimerkiksi kuvan esittämistä ainoastaan oikean aivopuoliskon näkökenttään, jolloin se välittyi vasempaan aivopuoliskoon ilman, että se olisi sieltä voinut kulkeutua oikeaan aivopuoliskoon. Tällöin aivohalkiohenkilöt eivät kyenneet nimeämään näytettyjä esineitä. Sperry pystyi päättelemään nimeämiskyvyn sijaitsevan vasemmassa aivopuoliskossa, sillä se suoriutui vastaavasta tehtävästä. Sperry havaitsi kokeissaan oikean aivopuoliskon olevan myös avaruudellisten suhteiden hahmottamisessa vasempaa parempi, sillä aivohalkiopotilaat osasivat koota palapelin vasemmalla mutta eivät oikealla kädellä.[1]
Aivopuoliskot populaaripsykologiassa
Laajalti levinneen uskomuksen mukaan vasen aivopuolisko olisi erittelevä, asioita yksityiskohtaisesti tarkasteleva, ja oikea aivopuolisko kokonaisvaltainen, suuria kokonaisuuksia käsittelevä. Asiantuntijoiden mukaan aivopuoliskojen toiminnallisia eroja on kuitenkin tulkittava varovasti. Tiedotusvälineissä on tehty liian pitkälle meneviä päätelmiä, joiden mukaan ihmisiä on muun muassa luokiteltu oikean tai vasemman aivopuoliskon tyypeiksi. Markkinoilla on myös menetelmiä, joiden tarkoituksena on oikean tai vasemman aivopuoliskon kehittäminen. Toisinaan kulttuuria ja uskontoa on pyritty sijoittamaan eri aivopuoliskoihin. Tällainen ”aivopuoliskomystiikka” on saanut alkunsa modernin aivotutkimuksen tulkitsemisesta, mutta neuropsykologian näkökulmasta sille ei ole tieteellisiä perusteita: aivopuoliskot toimivat normaaleilla ihmisillä yhtenä kokonaisuutena toisiaan täydentäen.[1]
Lähteet
- Kalakoski et al. (2007): Persoona 4. Motivaatio, tunteet ja taitava toiminta. Helsinki: Otava.
- http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/aivopuoliskojen_erot.html
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aivopuolisko Wikimedia Commonsissa