Aito Ojala
Aito Ilmo Ojala (s. 7. elokuuta 1926 Seinäjoki)[1] on suomalainen tekniikantutkija. Hän toimi vuonna 1989 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun energiatalouden professorina. Hänen tutkimuskohteitaan ovat olleet turbiinit ja voimalaitosoppi.[2]
Ojala tuli ylioppilaaksi Seinäjoen tyttölyseosta 1945. Diplomi-insinööriksi Ojala valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1952. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli 1968. Ojala on ollut Insinööritoimisto Aito Ojalan toimitusjohtaja vuodesta 1969. Ojala toimi Helsingin kaupungin sähkölaitoksen apulaiskäyttöinsinöörinä vuosina 1952–1953 ja SLY:n tutkimusinsinöörinä 1954. Ekonon insinöörinä Ojala oli 1956–1968. Helsingin teknillisen oppilaitoksen tuntiopettajana Ojala oli 1960–1969 ja Teknillisen korkeakoulun virkaatekevänä energiatalouden ja voimalaitosopin professorina 1971–1974.[1]
Vuonna 2018 Ojala promovoitiin Aalto-yliopiston riemutohtoriksi[3] ja vuonna 2017 Ojalalle myönnettiin sotaveteraanina Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali.[4]
Ojalan vanhemmat olivat Emil Ojala ja Elli (o.s. Wilkki). Puoliso on Liisa (o.s. Dahlström). Ojalan veli oli kirjallisuudentutkija Aatos Ojala.[2][1]
Teokset
- Energiatalouden ja voimalaitosopin perusteet, Otakustantamo, 1974[5]
Lähteet
- Ojala, Aito Ilmo, Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011 (M-Ö), sivu 214, julkaisijat TEK/TFiF/SAFA/RIL, Saarijärvi 2012
- Facta 2001, Täydennysosa 1990, WSOY 1990, s. 383
- Aalto-yliopisto: Uudet tohtorit otettiin akateemisen yhteisön jäseniksi aalto.fi. 18.6.2018. Viitattu 3.11.2022.
- Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat: 27.4.2017 Kansallinen Veteraanipäivä ritarikunnat.fi. Viitattu 3.11.2022.
- Energiatalouden ja voimalaitosopin perusteet finna.fi. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 26.7.2020.