Airsoft

Airsoft (”softaus”) on japanilais­lähtöinen taistelupeli, jossa pelaajat pyrkivät suorittamaan erilaisia tehtäviä käyttäen apunaan 6 millimetrin muovikuulia ampuvia aseita. Muovikuulat eivät jätä osuessaan maalijälkeä. Merkittävin ero airsoftin ja sen sukulaislajien paintballin ja lasertagin/megazonen välillä onkin airsoftin painottuminen elämyksiin, kun taas paintball painottuu vahvasti kilpaurheiluun ja lasertag hauskanpitoon. Aitoja tuliaseita muistuttavien asejäljitelmien lisäksi airsoftpelille on myös luonteenomaista sotilasrekvisiitan käyttö.

Toiseksi maailmansodaksi naamioitu airsoft-peli meneillään

Airsoftissa turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Kaikilta pelaajilta edellytetään hyväksyttyjen suojavarusteiden käyttöä. Lisäksi on hyvä myös olla tietoinen siitä miten käsitellä asetta ja miten aseen kanssa liikutaan julkisilla paikoilla.

Suomessa lajin harrastajamäärät ovat nousseet nopeasti erityisesti 2010-luvulle tultaessa ja harrastajamäärä on ollut noususuhdanteinen aina lajin rantautumisesta Suomeen. Tavallista on myös harrastusta aloittavien nuorten vanhemman innostuminen harrastuksesta. Lajia harrastetaan useimmiten airsoft-yhdistysten järjestämissä viikonloppupeleissä, jotka keskittyvät pääasiassa yhdessä tekemiseen. Peliä varten voidaan luoda taistelutilanne, esimerkiksi lipunryöstö tai linnoituksen valloitus. Erilaiset airsoft-tapahtumat eroavat suuresti toisistaan ja ovat sisällöiltään monipuolisia. Pelit voivat olla esimerkiksi hidastempoisia tai fyysisesti vaativia ja pelaajamäärä voi vaihdella muutamien kymmenien (viikonloppupelit) ja useiden tuhansien välillä. Kansain­välisiä suur­pelejä ovat Berget Ruotsissa ja Border War Tšekissä.

Historia

Airsoft sai juurensa Japanista 1980-luvulla paikallisten aselakien kieltäessä useimpien oikeiden tuliasetyyppien hallussapidon. Useiden epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen suosituimmaksi malliksi jäivät nykyiset, jousella ja ilmanpaineella kuulia ampuvat aseet. 1990-luvun alussa kauko-ohjattavista autoistaankin tunnettu Tokyo Marui kehitti ensimmäiset sähkömoottorilla toimivat automaattikuula-aseet, kuten FAMAS-replikan. Sähkötoimisten aseiden myötä kiinnostus airsoftiin alkoi levitä.

Pelimuodot
Airsoft-harrastajia

Airsoftissa voidaan pelata monenlaisia pelejä kuten skenaariopelejä, jotka on yleensä naamioitu jonkin teeman mukaisesti. Pelin teema voidaan rakentaa esimerkiksi todellisen sotahistoriallisen tapahtuman ympärille. Enemmän tai vähemmän fiktiiviset, todellisuutta ja mielikuvitusta yhdistelevät asetelmat ovat kuitenkin tavallisia. Skenaariossa edellytetään usein eläytymistä ja teeman mukaista varustusta esimerkiksi maastopuvun ja aseistuksen suhteen. Teemallisissa peleissä taistelutilanne saattaa joskus perustua johonkin tapahtumaan, esimerkiksi tunnettuun sotaan kuten toiseen maailmansotaan tai Vietnamin sotaan. Tavanomaisissa kotimaisissa peleissä ei yleensä kuitenkaan harjoiteta vastaavanlaista eläytymistä.

Airsoftia voidaan pelata sisä- tai ulkotiloissa. Suomessa pelejä järjestetään yleensä hylätyissä teollisuusrakennuksissa tai metsämaastoissa. Yhdysvalloissa sisäpelipaikkoina toimivat muun muassa vanhat lentokentät ja koulut.

Sisätiloissa tapahtuvasta pelistä käytetään myös nimitystä CQB (engl. Close Quarters Battle) tai joskus myös CQC (engl. Close Quarters Combat), jotka tarkoittavat lähitaistelua. Skenaariosta riippumatta pelaajan tulee tietty määrä osumia saatuaan huutaa ”osuma”, nostaa käsi ylös, esittää kuollutta tai muuta vastaavaa ja kävellä pois ennalta sovitulle alueelle.

Muita pelimuotoja ovat muun muassa lipunryöstö, jossa yritetään ryöstää vastustajan lippu tai yritetään viedä pelikentän keskellä sijaitseva lippu vastustajan tukikohtaan. Lipunryöstö voi tarkoittaa myös pommin purkamista tai sen varastamista. Yleensä ”pommi” on vanha reppu tai salkku, josta täytyy poistaa jokin esine. ”King of the Hill” -pelimuodossa yritetään vallata ennalta sovittu alue ja ”VIP”-pelimuodossa pyritään suojelemaan tiettyä pelaajaa vastustajan laukauksilta.

MilSim (lyhenne sanoista Military Simulation) on airsoftin alalaji, jonka ideana on nimensä mukaisesti asevoimien simuloiminen. MilSim voidaan ymmärtää monella eri tavalla, ja nämä tavat vaihtelevat suuresti maittain: esimerkiksi Yhdysvalloissa MilSim tarkoittaa ennen kaikkea varustautumista oikeiden sotilaiden tavalla, kun taas Suomessa ja Virossa MilSim käsitetään pelimuotona, jossa pyritään simuloimaan sotilaallista hierarkiaa ja toimintaa, varustautumisen ja aseiden käytön ollessa sivuseikkoja. Tyypillisessä suomalaisessa MilSim-tapahtumassa kaksi eri osapuolta toimivat vähintään yhden vuorokauden ajan suurella, jopa monen neliökilometrin kokoisella alueella päätavoitteinaan ennaltamäärättyjen tehtävien suorittaminen. Toisin kuin tavallisessa airsoftissa, suomalaistyyppisessä MilSimissä toisen osapuolen eliminoiminen ei yleensä ole kovinkaan keskeisessä asemassa.

Aseet
Pääartikkeli: Airsoft-ase
Airsoft-aseiden ammuksina käytettäviä muovikuulia.

Airsoftauksessa käytetään erilaisia aseita, joissa on ulkonäollisiä sekä teknisiä eroavaisuuksia. Käytännössä on olemassa neljällä eri tavalla toimivia airsoft-aseita: sähkö-, kaasu-, paineilma-, ja jousitoimisia. Aseissa käytetään eri painoisia muovikuulia, yleensä 0,12–0,48 gramman väliltä. Airsoft-aseet on usein tehty oikeita tuliaseita mukaillen, joskus jopa merkintöjä myöten. Yleisimmät airsoft-asetyypit ovat pistoolit, konepistoolit, rynnäkkökiväärit, tarkkuuskiväärit ja haulikot. On olemassa myös konekivääreitä ja sinkoja. Harrastajille on tarjolla myös airsoft-käyttöön valmistettuja kranaatteja ja miinoja, kranaatinheittimiä sekä pieniä kuulia ampuvia RC-panssarivaunuja. Aseisiin on myös mahdollista hankkia lisävarusteita, kuten punapistetähtäimiä, kiikaritähtäimiä, lamppuja sekä lasertähtäimiä. Aseiden virittäminen on myös mahdollista, mutta virityksiä tapahtuu enemmän kokeneempien softaajien keskuudessa. Aseisiin voi myös hankkia tai tehdä itse aitoja puuosia ja metallisia runkoja, jotka tuovat niihin enemmän realistisuutta. Kaasutoimisia aseita on saatavilla muutamaa tyyppiä: Blow-back- ja ei-blow-back-pistooleja sekä -kiväärejä ja kaasutoimisia tarkkuuskiväärejä. Kaasutoimisissa airsoft-aseissa pieni määrä ponnekaasua, joko lippaasta tai erillisestä CO2-kapselista, vapautuu ja työntää jo sisäpiippuun manuaalisesti ladattua kuulaa ja samalla piippua luistilla taaksepäin. Luisti lataa jousen voimalla eteen palatessaan piippuun uuden kuulan. Edellinen toiminto näkyy käyttäjälle vain blow-back-tyyppisissä aseissa. Ei-blow-back-aseissa luisti ei liiku, vaikka samat toiminnot suoritetaankin. Jousiviritteiset aseet ovat aina kerranlaukeavia, mikä tarkoittaa, että ase pitää ladata joka laukauksen jälkeen uudelleen, joko ”pumppaamalla” haulikkoa, vetämällä pistoolin luisti taakse tai vetämällä kiväärin lukkoa, tämä toistuu aina ampumisen jälkeen, kun taas sähköaseet tai blow-back toiminnolla varustetut kaasutoimiset aseet lataavat itsensä. Sähköviritteiset aseet ovat kaikkein monimutkaisenpia. Ne toimivat vaihdelaatikkoa pyörittävän moottorin voimalla. Yleensä aseessa oleva vaihdelaatikko on suunniteltu oikean, mallina toimivan aseen tulinopeuden mukaan. Vaihdelaatikon voi vaihtaa, jos haluaa eri tulinopeuden. Vaihdelaatikko siis syöttää kuulan ja vetää ilmamännän taakse viritysasentoon. Laukaistessa ase toimii kuin ilmakivääri.

Suojavarusteet
Airsoft-varustus voi ulkoisesti olla täysin samanlainen kuin oikealla sotilaalla.

Airsoft-aseen ammuksen lähtönopeudet vaihtelevat yleisesti aseen ja viritystason mukaan, alle 30 m/s aina yli 170 m/s asti. Useimmissa suurissa peleissä nopeuden ylärajaksi on asetettu esimerkiksi sarjatuliaseilla 0,2 gramman kuulalla mitattuna CQB:ssa 100 m/s (~1 J) ja muutoin 126 m/s (~1,6 J). Käytetystä suojavarustuksesta huolimatta oletetaan, että ainakaan viritetyn aseen käyttäjät eivät ammu aivan lähietäisyyksiltä, vaan että he käyttävät mahdollista pienitehoisempaa vara-asettaan. Airsoft-aseita tulee käsitellä kuten oikeitakin aseita, ja vaikka ne eivät oikein käytettynä ole vaarallisia, voi onnettomuuksia tapahtua, mikäli aseita käsitellään väärin tai huolimattomasti. Suojuksia on saatavilla kolmea tyyppiä. Ensimmäinen tyyppi ovat silmäsuojat, jotka jakaantuvat kahteen luokkaan: laseihin, jotka suojaavat käytännössä miltä ammukselta tahansa mutta heikentävät jonkin verran näkyvyyttä, ja verkkolaseihin, jotka ovat muovin sijasta teräsverkkoa eivätkä siten sumene, mutta suurella voimalla verkkoon osuva kuula saattaa murskaantua ja sen sirpaleet osua silmiin. Silmäsuojia käyttäessä tähtääminen on helppoa, mutta ne eivät suojaa hampaita. Toinen suojaintyyppi on maskit, joissa on samat ominaisuudet kuin laseissa, mutta ne ulottuvat suojaamaan lisäksi hampaita. Maskit kuitenkin häiritsevät tähtäämistä. Kolmas tyyppi on kehosuojat, johon kuuluvat kaikki muut suojat, esimerkiksi polvi-, nivus-, ranne-, kyynär-, ja nilkkasuojat.

Erityisesti silmien suojaaminen on kaikessa airsoftiin liittyvässä toiminnassa, sekä peli­tapahtumissa että aseiden testaamisessa, poikkeuksetta pakollista. Hampaiden suojaaminen on myös suositeltavaa, sillä pienitehoinenkin ammus kykenee aiheuttamaan vakavia vammoja hampaille. Ilman airsoft-käyttöön valmistettuja ja CE-hyväksyttyjä silmäsuojaimia pelaaminen on vaarallista airsoft-aseiden väärinkäyttöä.

Vaatetus

Yleensä airsoftissa käytetään maastoutumiseen tarkoitettuja vaatteita. Kaikkein suosituimpia ovat eri armeijoiden maastopuvut erilaisiin maastoihin soveltuvilla maastokuoseilla. Myös toisen maailmansodan sekä Vietnamin sodan asut ovat jossain määrin suosittuja, mutta niitä harvoin näkee käytettävän muualla kuin kyseisen teeman peleissä. Kasvot suojataan hyvin, sillä pienitehoinenkin ase voi vahingoittaa vakavasti silmiä. Yleisiä varusteita ovat myös pelissä käytettävien tarvikkeiden (kuulat, varalippaat, ponnekaasu, eväät) kantamiseen käytettävät taisteluliivit ja vyö- tai reisikotelot.

Kasvot

Yleispätevä sääntö on, että silmien lisäksi peitetään myös muut arat paikat kuten hampaat. Suomen laissa määrätään silmien suojaaminen pakolliseksi, koska vastuu osumasta on aina ampujan.lähde? Airsoft-käyttöön sopivia laseja valmistaa muun muassa ESS, Bollé ja Sansei. Maskit suojaavat koko kasvot.

Airsoft-käyttöön eivät sovellu esimerkiksi kemistinlasit, silmälasit, laskettelulasit taikka ilotulitteita ammuttaessa käytettävät lasit. Suomen airsoft-yhdistysten yhteisen päätöksen johdosta alle 18-vuotiaille ei suositella ampujanlasi-mallisten sangallisten suojalasien käyttöä. Aikuisen kasvoille suunnitellut suojalasit eivät aina anna tarvittavaa suojaa alaikäiselle käyttäjälle.

Hampaiden suojaamiseen käytetään usein jääkiekkoon tarkoitettuja hammassuojia, mutta muitakin mahdollisuuksia on: esimerkiksi suun peittävä verkko, muovilevy tai shemagh-huivi. Erityisesti paintball- eli värikuulapeleihin tarkoitetut, mutta myös airsoft-käyttöön sopivat suojaimet peittävät vähintään suun ja usein myös korvat.

Airsoft Suomessa

Airsoftia on harrastettu Suomessa laajamittaisesti 1990-luvulta asti, mutta laajan yleisön tietoon airsoft tuli 2000-luvulla. Merkittävimpiä muutoksia suomalaisessa airsoftissa ovat olleet kiinalaisten halpatuotantoaseiden leviäminen vuodesta 2007 lähtien sekä harrastajakunnan nuoreneminen. Toisin kuin useimmissa muissa maissa, Suomessa airsoftilla ei ole lakisääteistä ikärajaa.lähde?

Tyypillinen suomalainen airsoft-tapahtuma on ns. viikonloppupeli: joko lauantaina tai sunnuntaina järjestettävä, kestoltaan yleensä noin kuuden tunnin pituinen tapahtuma, jonka aikana järjestetään useita pienempiä pelejä. Toinen tyypillinen tapahtumatyyppi on skenaario, joka tarkoittaa kestoltaan tavanomaista viikonloppupeliä pidempää ja yleensä yhtäjaksoista peliä. Skenaariopelien tyypillisiä ominaisuuksia ovat laajuus – yksi skenaario saattaa kerätä parhaimmillaan satoja pelaajia – sekä tietty idea: skenaariopelit perustuvat yleensä tiettyyn tosipohjaiseen tai täysin fiktiiviseen juoneen, joka ohjaa pelin kulkua ja pelaajien käyttäytymistä. Skenaarioiden ideat saattavat vaihdella suurestikin: jotkut skenaariot erottuvat viikonloppupeleistä ainoastaan pituudellaan, kun toisessa ääripäässä olevat pelit saattavat käyttää jopa LARP-elementtejä niin, ettei viikonloppupeleissä tyypillinen objektiivi, eli toisen osapuolen eliminoiminen, olekaan enää ollenkaan tärkeä mikäli pelissä edes on osapuolia.

Yhdistykset

Suomessa ei ole vielä valtakunnallista airsoft-kattojärjestöä, mutta alueellisia yhdistyksiä on perustettu ympäri Suomea ja ne ovat järjestäytyneempiä kuin ennen. Nämä alueelliset yhdistykset pyrkivät ajamaan alueensa harrastajien asiaa järjestetyn toiminnan, jäsenetujen ja parempien harrastuspaikkojen avulla. Alueelliset yhdistykset ovat suomalaisen airsoft-harrastuksen kulmakivi: ne ovat oman alueensa pääasiallisia viikonloppupelien järjestäjiä ja parhaimmillaan ajavat airsoft-harrastajien oikeuksia alueellaan.

Suurimpia ja tunnetuimpia Suomen airsoft-yhdistyksistä ovat esimerkiksi Ehasa Ry, PKS-Airsoft, Turkusoft, Jalasjärvi Airsoft, PPA-Airsoft, Pmksoft ja KS-Airsoft. Teemallisten skenaarioiden järjestämisessä ovat kunnostautuneet SKULLCLUB, myös muun muassa Ehasa[1] ja Kotiniemenvaltio. Suuremmista airsoft-peleistä tiedotetaan entisen Softaaja-lehden verkkojulkaisussa softaaja.fi/pelikalenteri, sekä Ehasan ylläpitämällä kuulaportti.fi sivustolla. Softaaja-lehti (2005–2009) ja Leka-Airsoft (2002–) kunnostautuivat aikanaan lajin tunnetuksi tuomisessa ja toimivat harrastajien tietopankkeina lajin alkumetreillä Suomessa. Pelaajayhdistykset järjestävät aloitteleville pelaajille opastusta, jossa opetetaan pelin säännöt sekä muovikuula-aseen asianmukaista käsittelyä. Arvostetun airsoftyhdistyksen eetokseen ja arvomaailmaan kuuluu ns. herrasmiespelaajien kouluttaminen, jossa keskeistä on asiallinen kielenkäyttö ja toisten huomioon ottaminen kaikissa tilanteissa niin peleissä kuin pelien ulkopuolellakin.

Katso myös

Lähteet
  1. tapahtumat Ehasa.org. Viitattu 19.3.2016.

    Aiheesta muualla

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.