Aino Seppo
Aino Seppo (s. 26. toukokuuta 1958 Helsinki)[1] on suomalainen näyttelijä. Hänet on kiinnitetty Helsingin kaupunginteatteriin.[2] Teatteritöiden lisäksi hänet tunnetaan erityisesti useista televisio- ja elokuvarooleista.
| Aino Seppo | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. toukokuuta 1958 Helsinki |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Esko Salminen ( 1998) |
| Lapset | 2 |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1981– |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Yksityiselämä
Seppo on naimisissa näyttelijä Esko Salmisen kanssa[3] vuodesta 1998.[1] Heidän tyttärensä Sonja Salminen on myös näyttelijä.[4] Aiemmasta parisuhteestaan näyttelijä Turo Pajalan kanssa Sepolla on tytär Saara.[5]
Filmografia
- Babels hus – Pirjo Lehtonen (1981)
- Kuningas jolla ei ollut sydäntä – prinsessa (1982)
- Arvottomat – Tiina (1982)
- Rikos ja rangaistus – Eeva Laakso (1983)
- Profitörerna (1983)
- Opération O.P.E.N – Cécile (1984)
- Sista leken – Agnetan äiti (1984)
- En ros av kött (1985)
- Pimeys odottaa – Marja (1985)
- Näkemiin, hyvästi – Tuula Häkkinen (1986)
- Lumikit – hoitaja (1986)
- Tabu (1987)
- Macbet – vaimo (1987)
- Onnea matkaan – Hellevi (1988)
- Pyörteissä – vaimo (1990)
- Blondi tuli taloon – Jaana Kuusipuu (1994)
- Esa ja Vesa – auringonlaskun ratsastajat – Sanna Rajala (1994)
- Tyttöjä ja jäätelöä – Patun äiti (1995)
- Samppanjaa ja vaahtokarkkeja – Tuula Rickman (1995)
- Ihmeidentekijät – Meri Kallio (1996–1998)
- Blondi tuli taloon – Sattui kerran kesällä – Jaana Kuusipuu (1997)
- Pitkä kuuma kesä – Patun äiti (1999)
- Parhaat vuodet – Meri Kallio (2000)
- Kivi ja Kilpi – Raakel (2001)
- Kymmenen riivinrautaa – Kirsti Korkkalainen (2002)
- Mies vailla menneisyyttä – ex-vaimo (2002)
- Nollatoleranssi – Leena Korhonen-Isotalo (2004)
- Kaverille ei jätetä – Haverin vaimo (2004)
- Akkaa päälle – Heimon vaimo (2006)
- Rakkauden nälkä – Elisa Harjunpää (2007)
- Lacrimosa – Helena Luoto (2008)
- Haarautuvan rakkauden talo – Petra (2009)
- Moska – Lilli Puhakka (2011)
- Maailma on valmis – päiväkodin johtaja (2012)
- Mieletön elokuu – Ståhlin sihteeri (2013)
- Aikuisten poika – rehtori (2014)
- Syke – Ritva (2017)
- Karkurit – Anne (2021)
Lähteet
- Aino Seppo Elonetissä. . Viitattu 11.7.2016.
- Esittely Helsingin Kaupunginteatteri. Viitattu 11.7.2016.
- Sihvonen, Lauri: Esko Salminen: ”Elämä on mennyt nopeasti” Seura. 13.12.2012 (päivitetty 3.3.2015). Helsinki: Otavamedia Oy. Viitattu 11.7.2016.
- Kerttula, Suvi: Esko Salminen ja Aino Seppo: ”Kun lapsi ei tule enää aamiaispöytään” Ilta-Sanomat. 8.10.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 11.7.2016.
- ”Osaamme antaa anteeksi” Iltalehti. 30.10.2008. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 13.7.2016.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.