Aino Karjalainen

Aino Karoliina Karjalainen (29. tammikuuta 1915 Vuolijoki – 8. tammikuuta 1981 Kajaani) oli suomalainen poliitikko, joka toimi vuosina 1972–1979 Suomen Keskustapuolueen kansanedustajana[1].

Aino Karjalainen syntyi vuonna 1915 Vuolijoella. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Teodor Aleksanteri Hahl ja Katri Haataja.[1]

Vuonna 1935 Karjalainen valmistui ylioppilaaksi ja vuonna 1941 agronomiksi. Hän toimi Lapin maatalousseuran karjatalousagronomina Kittilässä vuosina 1941–1942, Nurmeksen evankelisen kansanopiston maatalousopettajana vuosina 1943–1955, Seppälän karjatalouskoulun maatalousopettajana Kajaanissa vuosina 1956–1958 ja Kainuun maatalouskeskuksen karjatalousagronomina vuosina 1958–1975.[1]

Karjalainen oli ehdolla Oulun vaalipiirissä vuoden 1970 eduskuntavaaleissa ja hän sai yli 3 000 ääntä. Häntä ei kuitenkaan tuolloin valittu eduskuntaan. Vuoden 1972 eduskuntavaaleissa Karjalainen oli jälleen ehdolla Oulun vaalipiiristä ja tällä kertaa hänet valittiin eduskuntaan 5 686 äänellä. Vuoden 1975 ennenaikaisissa vaaleissa Karjalainen valittiin uudelleen eduskuntaan 6 551 äänellä. Vuoden 1979 eduskuntavaaleissa Aino Karjalainen sai 6 926 ääntä mutta häntä ei valittu eduskuntaan.[2]

Karjalainen toimi Keskustapuolueen Kainuun piirin puheenjohtajana, Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnassa, Kotiteollisuuden keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja Finnair oy:n hallintoneuvostossa[1].

Vuonna 1978 hän toimi presidentin valitsijamiehenä[1].