Aila Salo

Aila Helena Salo (o.s. Hollming, s. 9. tammikuuta 1928 Koivisto) on suomalainen kuvanveistäjä.[1] Kuvanveistäjänä Salo on itseoppinut.[2]

Aila Salo
Henkilötiedot
Syntynyt9. tammikuuta 1928
Koivisto
Ammatti kuvanveistäjä
Taiteilija
Ala kuvanveisto
Elämän lähde 1974. Laitila

Aila Salo suunnitteli Hollmingin telakan tarpeisiin pieniä esineitä – muun muassa muistokoruja ja muita muistoesineitä telakan henkilökunnalle ja laivojen kummeille. 1970-luvun puolivälissä esineet olivat kasvaneet metalliveistoksiksi, joita Salo teki Raumalle ja Laitilaan.

Raumalla veistos Ihminen ja työ sijaitsee sataman alueella, se on paljastettu vuonna 1975[2], Vaikeuksien kautta voittoon on julkistettu vuonna 1976, ja se kuvaa karjalaisten raskasta evakkotietä. Veistos on Rauman vesitorninmäellä[3]. Veistos Ammattitaito on vuodelta 1982 ja sijaitsee WinNovan eli entisen Rauman ammatillisen oppilaitoksen pihalla[4]. Laitilassa on veistos Ammatin elementit Laitilan WinNovan edustalla, veistos on paljastettu vuonna 1982[5].

Elämä ja ura

Aila Salon vanhemmat olivat merikapteeni Filip Walter Hollming ja Rauha Helena o.s. Yrjönen.[6] Sota leimasi Koivistolla Karjalankannaksella syntyneen Aila Hollmingin lapsuutta. Hän liittyi yhdeksänvuotiaana lottajärjestön lapsijaostoon pikkulotaksi,[7] ja talvisodan aikaan hän oli muonituslottana.[8] Jatkosodan aikana Aila Hollming oli viesti- ja ilmavalvontalottana. Hänen lottaryhmänsä oli viimeisiä Koivistolta evakuoituja – maitse ei enää päässyt, evakuointi tapahtui veneellä.[7] Hollmingin perhe päätyi Turun kautta Raumalle, jonne F. W. Hollming perusti yhtiökumppaneidensa kanssa telakan rakentamaan sotakorvauslaivoja.[9]

Aila Hollming meni töihin Hollmingin telakalle huoltokonttoriin.[10] Työura telakan konttorilla päättyi, kun hän avioitui[10] vuonna 1949[11] telakan rakennusosaston päällikkönä toimineen Reino Salon kanssa. Aila Salo jatkoi työuraansa kotoa käsin ja toimi Hollmingin ja myöhemmin sen osakkuusyhtiöiden hallituksissa.[10] Salot saivat viisi lasta.[11]

Lotta Svärd Säätiö valitsi Aila Salon vuoden 2020 lotaksi.[12]

Julkiset veistokset
  • Ihminen ja työ, 1975, Rauma.
    Ihminen ja työ, 1975, Rauma.
  • Vaikeuksien kautta voittoon 1976, Rauman Vesitorninmäki.
    Vaikeuksien kautta voittoon 1976, Rauman Vesitorninmäki.
  • Ammattitaito, 1982, Rauma.
    Ammattitaito, 1982, Rauma.
  • Ammatin elementit 1982, Laitila.
    Ammatin elementit 1982, Laitila.

Lähteet
  1. Salo, Aila Helena (Internet Archivessa, tallennettu 30.10.2004) Kuvataiteilijamatrikkeli. Arkistoitu 30.9.2004. Viitattu 12.4.2020.
  2. Paunu, Henna: Ihminen ja työ 2012. Rauman taidemuseo. Arkistoitu 9.12.2017. Viitattu 12.4.2020.
  3. Paunu, Henna: Vaikeuksien kautta voittoon 2012. Rauman taidemuseo. Arkistoitu 9.12.2017. Viitattu 12.4.2020.
  4. Paunu, Henna: Ammattitaito 2012. Rauman taidemuseo. Arkistoitu 9.12.2017. Viitattu 12.4.2020.
  5. Julkiset taideteokset Laitilan kaupunki. Viitattu 12.4.2020.
  6. Uola, Mikko: [https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5726/ Hollming, Filip (1894-1951)] Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.4.2020.
  7. Korhonen, Petri: Lotta Svärd jakoi Vuoden Lotta 2020 -palkinnon – ”Koiviston pikkulotta” Aila Salo pelasti lottaperinnettä Seura-lehti. 4.12.2019. Viitattu 12.4.2020.
  8. Tanhuanpää, Asko: 11-vuotiaana jo koulutettu lotta Satakunnan Viikko. 22.3.2019. Viitattu 12.4.2020.
  9. Rantanen, Linda: 16-vuotias Aila hoiti sodassa miehiä, joiden raajat olivat riekaleina – ”Ei voinut muuta kuin sitoa ja rauhoittaa morfiinilla” Iltalehti. 3.12.2019. Viitattu 12.4.2020.
  10. 70 vuoden työuran tehnyt Aila Salo: Kun työpaikalla on hyvä henki, kaikki sujuu paremmin 19.5.2015. Keskuskauppakamari. Arkistoitu 12.4.2020. Viitattu 12.4.2020.
  11. Uola, Mikko: / Salo, Reino (1920-2011) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 25.4.2008. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 12.4.2020.
  12. Piirainen, Joni: Vuoden Lotta Aila Salo kertoo järkyttävimmästä muistostaan – "Tulisin ja sielua polttavin oli kevät 1944, kun jouduimme kovalla vauhdilla lähtemään evakkoon" 4.12.2019. MTV Uutiset. Viitattu 12.4.2020.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.