Aihetunniste

Aihetunniste (engl. hashtag, suomeksi myös avainsana) on kokonaisuus, joka muodostetaan ristikkomerkillä (#) ja sitä seuraavalla sanalla tai merkkijonolla. Metatietotunnisteisiin kuuluva aihetunniste helpottaa viestintää, sen avulla viestit ohjautuvat oikeaan paikkaan ja sen avulla voi hakea tiettyyn aiheeseen liittyviä viestejä.[1] Aihetunnisteen perimmäinen tarkoitus on saattaa saman aihealueen viestit yhteen, jotta tiedonhakijan olisi helpompi tarkastella ja yhdistellä tietoja.[2] Sosiaalisen median sovelluksissa, kuten Twitterissä, käyttäjä voi muodostaa hashtagin tagaamalla viestin sisältöä kuvailevan sanan tai fraasin, esim. “Kevään 2015 #eduskuntavaalit".[3]

Aihetunniste merkittynä ilmalaivaan.

Historia

Hashtagin käyttö sai alkunsa yhteisö- ja mikroblogipalvelussa Twitterissä elokuussa 2007, kun Chris Messina ehdotti tviitissään #-symbolin käyttämistä asioiden ryhmittelyyn Twitterissä.[4] Messina avasi ajatustaan blogissaan FactoryCity, jossa hän esitti kanavien luomista Twitteriin IRC-pikaviestintäpalvelun ja eri verkkoyhteisöpalvelujen (muun muassa Flickr) mallia käyttäen. Kirjoituksessaan hän käytti näistä kanavista nimitystä tag channels. Messinan ajatuksena oli parantaa Twitterin käyttökokemusta mahdollistamalla sisällön kontekstointia, suodattamista ja serendipisyyttä.[5]

Ensimmäistä kertaa nimeä hashtag käytti Stowe Boyd blogitekstissään ”Hash Tags = Twitter Groupings”, jossa hän kommentoi Messinan ehdotusta.[6] Tammikuussa 2012 the American Dialect Society -yhdistys valitsi hashtagin vuoden sanaksi.[7] Sana lisättiin Oxford English Dictionaryyn (OED) kesäkuussa 2014.[8]

»how do you feel about using # (pound) for groups. As in #barcamp [msg]?»
(Chris Messina, ("factoryjoe"), August 23, 2007[4])

Aihetunnisteen käyttö

Aihetunnisteet on usein linkitetty suoraan hakuun, jos palvelu tukee hashtag-hakuja. Tällöin linkitettyjä avainsanoja klikkaamalla käyttäjä pääsee näkemään muut viestit, joissa kyseinen sana esiintyy; monissa palveluissa tämä ei poikkea normaalista hakutulosnäkymästä.

Sosiaalinen media

Hashtageja käytetään paljon sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi seuraavilla verkkosivustoilla:

Twitter

Koska Twitterissä viestin pituus on rajoitettu 280 merkkiin[9] , tulisi hashtagin olla joko yhden sanan tai muutamien kirjainten pituinen. Hashtag.org sivuston ohjeistuksen mukaan olisi käytettävä ainoastaan kirjaimia tai numeroita ilman välilyöntejä, erikoismerkit, kuten “!, $, %, ^, &, *, +, .” eivät toimi.[10]

Twitterissä käyttäjien välinen viestintä toimii sosiaalisen median monelta-monelle tapahtuvan viestinnän mallin mukaisesti, joka mahdollistaa yksittäisen käyttäjän viestin leviämisen suurelle yleisölle. Dhiraj Murthy rinnastaa hashtagin samantyyppiseksi viestintävälineeksi kuin tviittiin vastaaminen ("retweet" tai "RT"). Useat tviittaukset tai arvostettujen henkilöiden tekemät uudelleentviittaukset saattavat johtaa suosion kasvuun tietyn aiheen osalta.[11]

Instagram

Tietyt sanat eivät toimi Instagramissa tunnisteina eli ovat ns. rikkinäisiä hashtageja, jotka Instagram on tehnyt toimimattomaksi. Nämä voivat olla esimerkiksi liian yleisiä tunnisteita, kuten #Instagram, #iphone, ja monet laihdutukseen liittyvät hashtagit, minkä avulla Instagram yrittää suojella nuoria käyttäjiään. Toimimattoman hashtagin käyttäminen esimerkiksi kuvan yhteydessä saa kuvan näkymään ainoastaan omassa kuvagalleriassa, mutta hakemalla kyseistä viestiä ei löydy.[12]

Tapahtumamarkkinointi

Hashtagit ovat varsin yleisiä televisio-ohjelmien ja tapahtumien viestinnässä ja markkinoinnissa. Televisio-ohjelman kulkua voidaan seurata ja kommentoida reaaliaikaisesti muun muassa Twitterissä aiheeseen liittyvällä tunnuksella, esimerkiksi Linnan juhlia hashtagilla #linnanjuhlat tai #slottsbalen.[13]

Hashtagia käytetään myös erilaisten tapahtumien yhteydessä tarjonnan optimoinnissa kohdemarkkinoille, edellyttäen että hashtag on ennakkoon julkistettu tai mainostettu. Tapahtumaan liittyvä informaatio voidaan tagata ja jakaa käyttäjille normaaliin tapaan. Käyttämällä yleisölle tuttua hashtagia saadaan viesti ohjattua samaan virtaan muiden aihealueen viestien kanssa.[3] Tapahtumien näkyvyys voidaan sosiaalisessa mediassa varmistaa "älykkäällä hashtagaamisella", esimerkiksi #pitchfestoulu, joka on suoraan johdettu tapahtuman Twitter-tilin nimestä @PitchFestOulu.[14]

Hashtag-etiketti

Hashtagien käyttöä on yritetty ohjeistaa niiden alkutaipaleelta saakka. Joulukuussa 2007 Chris Messina kommentoi blogikirjoituksessaan ”Making the most of hashtags” hashtagin hyviä käyttötapoja. Kirjoituksessaan hän kehottaa käyttämään hashtageja säästäen ja kunnioittavasti, jotta niistä saa parhaan mahdollisen hyödyn ärsyttämättä muita käyttäjiä.[15] Myös eri yhteisöpalvelut ovat julkaisseet verkkosivuillaan ohjeistuksia liittyen hashtagien käyttöön. Esimerkiksi Twitter ohjeistaa käyttämään hashtageja vain asiayhteyteen kuuluvissa keskusteluaiheissa ja vain paria hashtagia yhdessä tviitissä.[16]

Hashtagien käytön lisääntyessä niiden ympärille muodostuneet käyttösäännöt ovat tarkentuneet. Hashtagit suositellaan pitämään lyhyinä ja selkeinä, jotta eri aihepiirien löytäminen ja osallistuminen niistä käytyyn keskusteluun olisi vaivatonta. Samalla kehotetaan välttämään hashtagien väärinkäyttöä. Yleisimpiä väärinkäytön muotoja on hashtagin käyttö jokaisessa sanassa (esim. #tänään #on #ihana #päivä #koska #aurinko #paistaa) tai kokonaisessa lauseessa (esim. #tänäänonihanapäiväkoskaaurinkopaistaa) sekä suositun hashtagin käyttö asiayhteydestä irrotettuna ja trollaaminen.[17][18] Hashtageja ei voi omistaa tai varata omaan käyttöön.[19] Käytössä olevia ja suosittuja hashtageja voi etsiä esimerkiksi hashtags.org-sivustolta[20].

Käsitteen vakiintuminen Suomessa

Hashtag ei ole vielä vakiintunut käsitteenä suomen kieleen. Sanan suomenkielisestä nimestä on ollut keskustelua ja monia eri vaihtoehtoja on esitetty. Kotimaisten kielten keskus (KOTUS) ohjeistaa käyttämään termiä aihetunniste. Ohjeistus perustuu Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoiden suositukseen.[21] Samaa suositusta käyttää Helsingin kaupunki, joka ohjeistaa työntekijöitään käyttämään hashtagin sijaan termejä aihetunniste tai avainsana. Muita usein käytettyjä termejä ovat risuaita, ristikkomerkki ja tunnus.[22][23][24]

Lähteet
  1. Sanapoimintoja vuosilta 2010–2014 Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 21.3.2015. Viitattu 26.7.2015.
  2. Why Use Hashtags? Guide To The Micro-Blogging Universe. hashtags.org. 10.6.2012. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  3. Hsia-Ching, Chang: A New Perspective on Twitter Hashtag Use: Diffusion of Innovation Theory. 2010. Department of Informatics, College of Computing and Information University at Albany, State University of New York. Arkistoitu 22.12.2014. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  4. chrismessina: how do you feel about using # (pound) for groups. As in #barcamp [msg? [Twitterpäivitys]] twitter.com. 23.8.2007. Twitter. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  5. Messina, Chris: Groups for Twitter; or A Proposal for Twitter Tag Channels factoryjoe.com. 25.8.2007. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  6. Boyd, Stowe: Hash Tags = Twitter Groupings stoweboyd.com. 26.8.2007. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  7. Zimmer, Ben: Tag, You’re It! “Hashtag” Wins as 2012 Word of the Year visualthesaurus.com. 5.1.2013. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  8. From flexitarian to evil genius: new words in the OED oxforddictionaries.com. 13.6.2014. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  9. Twitter tuplaa merkkimäärän lähes kaikille käyttäjille – tviittien maksimiksi 280 merkkiä Yle Uutiset. Viitattu 8.11.2017.
  10. Doctor, Vanessa: What Characters Can A Hashtag Include? hashtags.org. 12.6.2012. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  11. Murthy, Dhiraj: Twitter: Social Communication in the Twitter Age. books.google.fi. 2013. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  12. Tauriainen, Laura: Instagramin rikkinäiset, kielletyt ja toimimattomat hashtagit. kuulu.fi. 1.12.2014. Viitattu 4.12.2014.
  13. Yle: Itsenäisyyspäivää juhlitaan Ylen kanavilla entistäkin monipuolisemmin. yle.fi. 24.11.2014. Viitattu 4.12.2014.
  14. Muurinen, Jonna: Oulun Midnight Pitch Fest näkyi sosiaalisessa mediassa ympäri maailman. kuulu.fi. 14.6.2014. Arkistoitu 4.12.2014. Viitattu 4.12.2014.
  15. Messina, Chris: Making the most of hashtags factoryjoe.com. 23.12.2007. Viitattu 3.12.2014. (englanniksi)
  16. Using hashtags on Twitter Twitter. Viitattu 26.7.2015. (englanniksi)
  17. Bell, Chelsea: Hashtag Etiquette: The Dos and Don’ts of Hashtags adlibbing.org. 16.12.2013. Ad Council. Arkistoitu 17.12.2014. Viitattu 3.12.2914. (englanniksi)
  18. Mellin, Anna: Mikä on hashtag eli aihetunniste? someco.fi. 8.1.2014. Someco. Viitattu 3.12.2014.
  19. Takala, Hanna: Hashtag ei ole rakettitiedettä zento.fi. 7.5.2012. Zento. Viitattu 3.12.2014.
  20. Hashtags.org hashtags.org. Viitattu 4.12.2014. (englanniksi)
  21. Kotimaisten kielten keskus :: sanat : Hashtag suomeksi? kotus.fi. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 17.12.2014. Viitattu 4.12.2014.
  22. Rissanen, Virve: Helsingin kaupunki ohjeistaa välttämään hashtag-termiä hs.fi. 20.9.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.12.2014.
  23. Kivimäki, Petri: Hashtag on tunniste yle.fi. 26.10.2012. YLE Etelä-Karjala. Viitattu 4.12.2014.
  24. Harju, Jukka: Kielitutkija: Hashtagistä voi tulla pelkkä hästäki hs.fi. 22.9.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.12.2014.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.