Aígina

Aígina (kreik. Αίγινα; transl. myös Égina, Éjina) on Kreikan saari, joka kuuluu Saronisten saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 87 neliökilometriä ja asukasluku 13 056 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Aígina kuuluu Aíginan kuntaan, Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Aíginan kaupunki.[1]

Maantiede
Aíginan saarta Pérdikan kylän suuntaan. Taustalla Agkístrin saari.

Aígina sijaitsee Egeanmereen kuuluvan Saroninlahden keskellä noin 16 meripeninkulmaa (noin 30 kilometriä) Attikan rannikosta ja Ateenasta lounaaseen. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Agkístri länsipuolella ja Salamis pohjoispuolella. Peloponnesokseen kuuluva Méthanan niemi sijaitsee noin 4,3 meripeninkulmaa (noin 8 kilometriä) lounaaseen.

Aígina on vuoristoinen. Saaren korkein kohta on Ellánio Óros (532 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät
Pääartikkeli: Aíginan kunta

Aígina kuuluu hallinnollisesti Aíginan kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Aíginan kaupunki (6 867 asukasta), Kypséli (2 124), Vathý (1 495), Pérdika (680), Mesagrós (575) ja Vaḯa (291).[1] (Katso myös: Luettelo Aíginan kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia
Nk. Aíginan aarteeseen kuuluva kaulakoru, n. 1850–1550 eaa.

Esihistoria ja antiikki
Pääartikkeli: Antiikin Aigina

Aiginan saari asutettiin viimeistään neoliittisella kaudella. Ensimmäiset asukkaat vaikuttavat tulleen Lähi-idän suunnasta. Varhaisin pysyvä asutus tunnetaan neoliittisen ja pronssikauden taitteesta 3000-luvulta eaa., jolloin saarelle tuli asuttajia Peloponnesokselta. Saaren sijainti oli keskeinen, ja se kehitti jo varhain kauppayhteydet Manner-Kreikkaan, Kykladeille ja laajemminkin koko itäisen Välimeren alueelle. Noin 2000 eaa. alkaen saari oli Kreetan minolaisen kulttuurin vaikutuspiirissä ja noin 1400 eaa. alkaen Manner-Kreikan mykeneläisen kulttuurin vaikutuspiirissä.[2] Minolaisen ajan löytöihin kuuluu muun muassa niin kutsuttu Aíginan aarre.

Afaian temppelin rauniot.

Saari oli mahdollisesti asumattomana noin 1100–900-luvuilla eaa. ja asutettiin tämän jälkeen uudelleen. Antiikin aikana Aigina tunnettiin myös nimillä Oinone ja Oinopia. Myöhemmin sen kerrotaan saaneen nimen Aigina Asopoksen tyttären Aiginan mukaan. Saaren antiikin aikainen polis-keskus Aigina sijaitsi saaren luoteisrannikolla nykyisen Aíginan kaupungin paikalla. Aiginan kaupunkivaltio oli merkittävä kauppakaupunki ja merenkulkumahti, ja voimakkaimmillaan 600–500-luvuilla eaa. Se oli Ateenan kilpakumppani ja kaupungit kävivät usein sotaa keskenään. Ateena kukisti Aiginan lopulta vuonna 456 eaa. Kaupungin tunnetuimmat jäänteet ovat Apollonin temppelin rauniot.[2][3]

Saaren sisäosissa sijaitsi Oien kaupunki.[4] Siitä on säilynyt joitakin muinaisjäänteitä. Saaren tunnetuin antiikin aikainen rakennus on suhteellisen hyvin säilynyt Afaian temppeli saaren sisäosissa. Se oli omistettu arkaaiselle paikalliselle Afaia-jumalattarelle, joka yhdistettiin myöhemmin Atheneen.[3]

Aiginan jouduttua Ateenan valtaan se menetti entisen merkityksensä. Myöhemmin saari oli muun Kreikan tavoin Makedonian ja Rooman (n. vuodesta 86 eaa.) vallan alla, sitten osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa.[3]

Myöhempi historia
Aíginan keskiaikaisen keskuksen Palaiochóran rauniot.

Saari kärsi tuhoja saraseeniarabien hyökkäyksessä 900-luvulla, ja muun muassa antiikin ajalta periytynyt Aíginan kaupunki tuhoutui tuolloin. Asutus vetäytyi rannikolta saaren sisäosiin, jossa saaren keskiaikaiseksi keskukseksi tuli Palaiochóra.[5]

Myöhemmällä keskiajalla saari oli osan aikaa Venetsian vallassa, kunnes joutui Osmanien valtakunnalle. Aíginalla oli merkittävä rooli Kreikan vapaussodassa osmaneja vastaan vuodesta 1821. Aíginan kaupunki toimi itsenäistyneen Kreikan väliaikaisena pääkaupunkina vuosina 1827–1829.[3]

Turismi ja nähtävyydet

Aígina on suosittu matkailukohde, koska se sijaitsee lyhyen matkan päässä Ateenasta. Varsinkin ateenalaiset itse käyvät siellä usein.[6] Pireuksesta on kantosiipialusyhteys Aíginaan, matka kestää noin 40 minuuttia.[7] Kaupunkien välillä kulkee myös isompia laivoja.

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Afaian temppelin ja Apollonin temppelin rauniot sekä suurikokoinen Pyhän Nektarioksen kirkko ja sen yhteydessä toimiva luostari.

Lähteet
  1. Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
  2. Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AIGINA Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. Aegina History Greeka.com. Viitattu 15.10.2018.
  4. Smith, William: ”Aegina”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  5. Kolona Hill Aegina Greece. Viitattu 15.10.2018.
  6. The Greek Islands: Aegina Saronic Gulf (one hour from Athens) Greece Athens Aegea Info.
  7. Greece Yacht charter & sailing. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 25.5.2012.

    Aiheesta muualla
    Argo-Saroniset saaret
    Pääsaaret
    Pienemmät saaret
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.