Ai Khanum

Ai Khanum; Aleksandreia(?)
Ἀλεξάνδρεια(?)
	; Korinttilaisen pylvään kapiteeli Ai Khanumista.
Sijainti
	; Ai Khanum; Aleksandreia(?)
Koordinaatit	37°9′54″N, 69°24′31″E
Valtio	Afganistan
Paikkakunta	Dasht-e Qaleh, Takhar
Historia
Tyyppi	kaupunki
Ajanjakso	328 eaa.–
Kulttuuri	antiikki
Valtakunta	Makedonian valtakunta; Seleukidien valtakunta; Kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta
Alue	Baktria
Aiheesta muualla
	Ai Khanum Commonsissa
	Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Ai Khanum, todennäköisesti sama kuin Aleksandreia Oksoksen varrella (m.kreik. Ἀλεξάνδρεια, Aleksandreia, eli Ἀλεξάνδρεια ἡ ἐπὶ τοῦ Ώξου, Aleksandreia hē epi tū Oksū; lat. Alexandria Oxiana), oli antiikin aikainen hellenistinen kaupunki Oksos-joen (nyk. Amudarja) varrella Baktriassa nykyisen Afganistanin alueella. Se perustettiin Aleksanteri Suuren valloitusretkien jälkeen.[1][2][3][4]

Aluetta hallitsivat Aleksanterin jälkeen ensin seleukidit ja lopulta itsenäinen kreikkalais-baktrialainen kuningaskunta. Kaupunki tuhoutui jue zhi -paimentolaisten hyökkäyksessä suurin piirtein vuonna 150 eaa., jonka jälkeen myös kreikkalainen vaikutus alueella alkoi taantua. Kaupungin kulttuurissa ja arkkitehtuurissa oli kreikkalaisia, mutta myös itämaisia vaikutteita.

Maantiede

Ai Khanumin kartta.

Ai Khanum sijaitsi nykyisen Afganistanin Takharin maakunnan alueella noin 100 kilometriä Konduzin kaupungista koilliseen.[5] Alue on Amudarjan eli historiallisen Oksosjoen laakson keskiosaa. Kaupunki sijaitsi Amudarjan ja Kokčan yhtymäkohdassa. Alue tunnettiin Baktriana. Aikanaan seutu oli kastelukanavien risteämää tuottoisaa maatlousaluetta. Kaupunki hallitsi myös hieman kaukaisempaa Badakhšanin aluetta, joka tunnettiin rubiineista ja lapislatsuliista.[6]

Itse Ai Khanum kattaa kolmikulmaisen alueen, jolla on kokoa 1 800 × 1 600 metriä. Kaupunkia ympäröi muuri. Suurin osa kaupungin rakennuksista oli alakaupungissa, minkä lisäksi Ai Khanum käsitti kukkulalla sijainneen akropoliin eli linnavuoren. Muurien ulkopuolella oli vielä esikaupunki ja nekropoli, eli hautausmaa.[6]

Historia

Ai Khanum oli kreikkalainen siirtokuntakaupunki, joka perustettiin Aleksanteri Suuren vallattua alueita Keski-Aasiassa vuosina 329–327 ennen ajanlaskun alkua.[6] Mahdollisesti Ai Khanum on historiallisissa lähteissä mainittu Oksoksen varrelle perustettu Aleksandreia. Oksoksen Aleksandreia on kuitenkin liitetty myös muihin paikkoihin, kuten Uzbekistanin puolella sijaitsevaan Kampyr Tepeen.[3][7][8] Nykyinen nimi Ai Khanum on uzbekin kieltä ja se tarkoittaa eri tavoin kääntäen joko kuutarta tai kuun kasvoja.[6]

Kaupunki perustettiin varhaisemman persialaisen kaupungin paikalle, mahdollisesti keväällä 328 eaa. Sinne asutettiin kreikkalaisia ja iranilaisia veteraaneja sekä paikallista väestöä.[1][7][9] Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen alue kuului vuoden 250 eaa. paikkeille saakka seleukidien valtakuntaan. Sittemmin se itsenäistyi kreikkalais-baktrialaisena kuningaskuntana. Suurin piirtein vuoden 150 eaa. paikkeilla[6] kaupunki tuhottiin pohjoisesta saapuneiden jue zhi-paimentolaiskansan hyökkäyksessä. Kreikkalainen vaikutus Baktriassa taantui ja vetäytyi lopulta Hindukušin eteläpuolelle. Alueelle muodostui sittemmin Kušan-valtakunta.[10]

Rakennukset ja löydökset

Mahdollisesti filosofia esittävä vanhan miehen veistos.

Rakennukset

Kaupungin arkkitehtuuri yhdisteli kreikkalaisia ja itämaisia piirteitä. Hellenistisiä rakennuksia olivat esimerkiksi gymnasion ja teatteri. Ai Khanumin gymnasion oli aikanaan valtava rakennus, johon kuului useita sisäpihoja. Pihoilla harjoitettiin liikuntaa ja älyllisiä aktiviteetteja. Gymnasioniin kuului myös kylpylätiloja. Teatteri rakennettiin mutatiilistä. Aikanaan teatterilla on esitetty kreikkalaisia näytelmiä. Kaupungin merkkihenkilöt rakennuttivat muurien sisään omia hautamonumenttejaan. Yhteen niistä vanhimmista haudattu Kineas saattaa olla kaupungin perustaja. Hellenistiseen vaikutukseen kuuluvat myös portiikit, joiden pylväät edustavat tavallisimmin korinttilaista, doorilaista ja harvemmin joonialaista tyyliä.[6]

Kaupungista tunnetaan kolmen temppelin rauniot. Temppeleistä kaikki oli rakennettu itämaiseen tyyliin. Temppeleistä ensimmäinen muistuttaa tyyliltään akhaimenidien iranilaisia ja keskiaasialaisia temppeleitä. Toinen muistuttaa Dura-Europoksen parthialaisia temppeleitä ja kolmas on kolmicellainen. numismatiikan perusteella Ai Khanumin pantheon oli pelkästään kreikkalainen. Rakennusten tyylin perusteella paikallisen uskonnon voidaan kuitenkin olettaa olleen piirteiltään synkretistinen. Kaupungin yläluokka rakennutti suuria kartanoita, jotka poikkeavat kreikkalaisten kaupunkien tyylistä. Aseita säilytettiin suurella asevarastolla.[6]

Kybele vaunuineen.

Ai Khanumin huomattavin rakennus oli palatsi, jonka pinta-ala oli noin 300 m². Palatsi sijaitsi alakaupungin keskustassa. Siihen kuului useita portiikkeja, sisäpihoja, asuintiloja ja hallinnollisia tiloja. Palatsin aarrekammio sisälsi suuren määrän jalokiviä ja lapislatsulia. Niitä varastoitiin ruukkuihin, joihin tehtiin kreikkalaisia kaiverruksia.[6]

Taiteet

Antiokhos II Ai Khanumista löydetyssä kolikossa.

Ai Khanumin taide-esineet tehtiin konservatiiviseen kreikkalaiseen tyyliin. Veistoksiin lukeutuvat esimerkiksi delfiiniä esittävä suihkulähde ja kuvataiteisiin kylpylän kasvi- ja eläinaiheiset mosaiikit. Kaupungista on löydetty osia aikanaan elävän kokoisista patsaista. Tämä tyyli levisi Ai Khanumin kaudella ympäri Keski-Aasiaa. Kaupungissa valmistettu keramiikka edusti paitsi kreikkalaista, mutta myös omaa kotoperäistä tyyliään. Kaupungin käsityöläiset valmistivat erilaisia tavallisia käyttöesineitä, sekä esimerkiksi norsunluusta valmistettuja arvoesineitä. Kuuluisa yksittäinen löydös on hopeinen mitali, jossa kuvataan jumalatar Kybeleä leijonien vetämässä vaunussa.[6]

Lähteet

Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ALEXANDRIAN FOUNDATIONS Iraq, Iran, Afghanistan, Soviet Central Asia, India”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
Smith, William: ”Alexandreia (II.6)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
Alexandria Oxiana? Pleiades. Viitattu 2.11.2010.
”99 D2 Alexandria Oxiana?”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
Afghanistan 004. Ai Khanum US Department of Defense. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
Bernard, Paul: ĀY ḴĀNOM Encyclopædia Iranica. Cultural prosperity training resource. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
Lendering, Jona: Alexander's City Foundations Livius.org. Viitattu 2.11.2020.
Lendering, Jona: Ai Khanum Livius.org. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)
Klaudios Ptolemaios: Geografia 6.12.6.
Sergejeff, Andrei: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 50, 59. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ai Khanum Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[PECS-1] Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”ALEXANDRIAN FOUNDATIONS Iraq, Iran, Afghanistan, Soviet Central Asia, India”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.

[Smith-2] Smith, William: ”Alexandreia (II.6)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.

[Pleiades-3] Alexandria Oxiana? Pleiades. Viitattu 2.11.2010.

[Barrington-4] ”99 D2 Alexandria Oxiana?”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.

[5] Afghanistan 004. Ai Khanum US Department of Defense. Arkistoitu 17.7.2015. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)

[iranica-6] Bernard, Paul: ĀY ḴĀNOM Encyclopædia Iranica. Cultural prosperity training resource. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)

[Lendering-7] Lendering, Jona: Alexander's City Foundations Livius.org. Viitattu 2.11.2020.

[Lendering2-8] Lendering, Jona: Ai Khanum Livius.org. Viitattu 29.11.2020. (englanniksi)

[9] Klaudios Ptolemaios: Geografia 6.12.6.

[afg-10] Sergejeff, Andrei: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 50, 59. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.