Ahvenanmaan tuomiokunta

Ahvenanmaan tuomiokunta (ruots. Ålands domsaga) oli Turun hovioikeuspiiriin kuulunut kihlakunnantuomarin virka-alue[1] tuomiokuntien lakkauttamiseen vuoteen 1993 saakka. Maantieteellisen asemansa vuoksi Ahvenanmaalla oli sekä Manner-Suomesta erillinen kihlakunta että tuomiokunta. Vuonna 1680 Ahvenanmaan kihlakunnan tuomiokuntaan kuuluivat seuraavat pitäjät:[2]

Viimeiset isonvihan aikaiset käräjät pidettiin heinäkuussa 1714 ja 1721 solmitun rauhansopimuksen jälkeen pidettiin ensimmäiset käräjät 2. marraskuuta 1722. Pikkuvihan aikana (1742–1743) istuttiin ainoastaan vuoden 1742 talvikäräjät. Vuonna 1776 tapahtuneen uudelleenjärjestelyn jälkeen tuomiokunta koostui seuraavista käräjäkunnista:[2]

Vaasan hovioikeuden perustaminen 1776 ja Viipurin hovioikeuden perustaminen 1839 eivät aiheuttaneet muutosta Ahvenanmaan tuomiokunnan asemaan. Vuosina 1776–1862 ei Ahvenanmaan käräjäkuntajaossa tapahtunut mitään muutosta.[3] Vuonna 1862 tapahtunut tuomiokuntien uudelleenjärjestely ei tuonut muutosta vuoden 1776 käräjäkuntajakoon,[4] vaan vasta valtioneuvoston päätös 1919 (voimaan vuoden 1920 alussa) jakoi Ahvenanmaan tuomiokunnan viiteen käräjäkuntaan:[5]

  1. Maarianhaminan kaupunki, Jomalan ja Lemlandin pitäjät sekä Lumparlandin kappeli
  2. Finströmin, Getan, Hammarlandin ja Eckerön pitäjät
  3. Saltvikin, Sundin ja Vårdön pitäjät
  4. Föglön ja Kökarin pitäjät sekä Sottungan kappeli
  5. Kumlingen ja Brändön pitäjät.

Vuoden 1955 alussa käräjäkunnat yhdistettiin niin, että Ahvenanmaan tuomiokunnassa oli yksi ainoa käräjäkunta, johon kuuluivat seuraavat kunnat:[6]

Valtioneuvoston päätöksellä Maarianhaminan kaupunki liitettiin Ahvenanmaan tuomiokuntaan ja ruotsinkieliseen Ahvenanmaan käräjäkuntaan. Päätös tuli voimaan 1. lokakuuta 1981.[7]

Ahvenanmaan kihlakunnantuomarit

Ahvenanmaan kihlakunnantuomareina ovat toimineet ainakin seuraavat henkilöt:[8]

  • 1525–1530   Henrik Jönsson (Lapp)
  • 1530–1537   Jeppe Olofsson till Geta
  • 1537–1542   Henrik Jönsson (Lapp)
  • 1543–1552   Olof Trottesson
  • 1552–1556   Jaakko Henrikinpoika (Hästesko)
  • 1556–1562   Lars Fleming
  • 1564–1564   Henrik Klaunpoika (Horn)
  • 1564–1568   Matts Persson Skulte
  • 1573–1590   Gustav Banér
  • 1592–1594   Gustav Bååt
  • 1599–1614   Hans Klaesson (Bielkenstierna)
  • 1615–1646   Anders Bure(us)
  • 1646–1652   Erik Gyllenstierna
  • 1653–1655   Jakob Schnack
  • 1655–1682   Nils Psilander
  • 1682–1694   Wilhelm Johan Quensel
  • 1694–1705   Erik Rosendal
  • 1705–1720   Anders Porteus
  • 1721–1738   Olof Haernmarck
  • 1739–1743   Gillis Åkerhielm
  • 1744–1759   Aniphas Parment
  • 1759–1762   Samuel Magnus Ehrenmalm
  • 1766–1786   Jonas Gabriel Palm
  • 1786–1814   Olof Anders Plantin
  • 1816–1821   Erik Johan Synnerberg
  • 1822–1856   Nils Mikael Avellan
  • 1856–1874   Karl Konstantin Lönnblad
  • 1874–1874   Carl August Nybergh
  • 1875–1893   Ernst Engdahl
  • 1894–1896   Carl August Tollet
  • 1897–1901   Axel Wilhelm Granström
  • 1902–1906   Ernst Theodor Karsten
  • 1907–1907   Arthur Leonard (Lennart) Eriksson
  • 1908–1916   Otto Hjalmar Alexander Sundel
  • 1917-1918   Knut Adolf Molin
  • 1919–1924   Carl Herman Edvard Borg
  • 1925–1935   Johan Alexander Sjöblom
  • 1935–1955   Jarl August Bjelke
  • 1955–1969   Nils-Gunnar Rudolf Löfgren
  • 1969–1972   Oskar Magnus Michael Mangs
  • 1972–         Sven Ole Roos (virkaa toimittava)

Lähteet
  • Håkon Holmberg et al.: Suomen tuomiokunnat ja kihlakunnantuomarit, Suomen kihlakunnantuomarien yhdistys 1959.

Viitteet
  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1965, osa 9, palsta 141, hakusana tuomiokunta.
  2. Holmberg s. 21–22.
  3. Holmberg s. 56–59.
  4. Holmberg s. 121–122.
  5. Valtioneuvoston päätös Ahvenanmaan tuomiokunnan jakamisesta käräjäkuntiin, Suomen asetuskokoelmassa 17.5.1919/79.
  6. Valtioneuvoston päätös Ahvenanmaan tuomiokunnan käräjäkuntain yhdistämisestä, Suomen asetuskokoelmassa 11.2.1954/50, voimaan 1.1.1955.
  7. Valtioneuvoston päätös Maarianhaminan raastuvanoikeuden lakkauttamisesta sekä Ahvenanmaan tuomiokunnan uudelleen muodostamisesta, Suomen säädöskokoelmassa 122/1981.
  8. Holmberg s. 12, 22, 23, 59, 122, 123 (vuoteen 1959) sekä Suomen valtiokalenteri, Weilin+Göös, eri vuosilta (vuodet 1960–1972).
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.