Ahvenanmaan kansanäänestys 1919

Ahvenanmaan vuoden 1919 kansanäänestys oli epävirallinen kansanäänestystä muistuttava nimien keräys adressiin, jolla pyrittiin liittämään Ahvenanmaa osaksi Ruotsia. Aloite kansanäänestyksen järjestämisestä tuli Ruotsin vaatimuksesta. Tapahtumat johtivat Suomen ja Ruotsin välien kiristymiseen.[1].

Tausta

Ahvenanmaan kuntien edustajat esittivät vuonna 1917 vaatimuksen maakunnan liittämisestä osaksi Ruotsia.[2] Tätä vaatimusta ajamaan perustettiin salaisessa kokouksessa ns. Ahvenanmaa-liike (ruot. Ålandsrörelsen) kesällä 1917.[3]

Samana vuonna järjestettiin laiton kansanäänestys Ahvenanmaan kohtalosta: sen mukaan 95 prosenttia ahvenanmaalaisista kannatti Ahvenanmaan siirtymistä osaksi Ruotsin kuningaskuntaa.[4][5] Tulos oli käytännössä adressi, joka toimitettiin Ruotsin kuningas Kustaa V:lle 3. helmikuuta 1918.[6] Samana vuonna, Suomen sisällissodan aikana, laittomat maakuntapäivät kokoontui ensimmäistä kertaa.[7]

Versailles'n rauhanneuvottelut ja kansanäänestys

Ahvenanmaan asemaan otettiin kantaa Versailles'n rauhanneuvotteluissa ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Ahvenanmaata edustivat tuolloin Johannes Eriksson, Julius Sundblom ja Johan Jansson, jotka paluumatkallaan julkaisivat manifestin Ruotsiin liittymisen puolesta. Kesäkuussa Suomi torjui Ruotsin ehdotuksen kansanäänestyksestä.[8].

Kansanäänestys järjestettiin tästä huolimatta samana vuonna. Äänioikeutettuja oli maakunnassa yhteensä 10 196, joista 9735 halusi alueen liittyvän Ruotsiin.[8].

Ratkaisu ja jälkipyykki

Kansanäänestys oli osa Ahvenanmaan kysymystä, johon saatiin ratkaisu vasta 1921 Kansainliiton väliintulon jälkeen. Sen seurauksena Ahvenanmaa jäi osaksi Suomea, mutta maakunnalle myönnettiin laaja itsehallinto. Ahvenanmaalla kansanäänestyksen näkyviä taustavaikuttajia olivat Julius Sundblom ja Carl Björkman, jotka joutuivat myöhemmin syytteeseen maanpetoksesta.[9].

Lähteet
  1. Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari | Tasavallan rakentamisen vaikea alku 1919–1925 www.eduskunta.fi. Viitattu 4.8.2020.
  2. Ahvenanmaan erityisasema Ulkoministeriö. Viitattu 4.8.2020.
  3. Åländska flaggan i topp - självstyrelsedagen firas med pannkaka och konsert svenska.yle.fi. Viitattu 4.8.2020. (ruotsiksi)
  4. Professori: Ahvenanmaan liityttävä Ruotsiin mtvuutiset.fi. 30.7.2002. Viitattu 4.8.2020.
  5. Karlsson, Kristian: Ålandsfrågan: En studie ur ett medieperspektiv (PDF) (s. 14) 2011. Karlstads universitet. Viitattu 4.8.2020. (ruotsiksi)
  6. Ålands nationstillhörighet Riksarkivet. Viitattu 4.8.2020. (ruotsiksi)
  7. Ahvenanmaan historiaa Visit Åland. Viitattu 4.8.2020.
  8. Åland stalvik.se. 5.6.2015. Viitattu 4.8.2020. (ruotsiksi)
  9. Staffan Bruun: HBL-serie, del 20: Mannen som aldrig hade fel www.hbl.fi. Viitattu 4.8.2020. (ruotsiksi)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.