Ahtyn piiri

Ahtyn piiri (ven. Ахтынский район, Ahtynski raion, lezgiksi Ахцегь район, Ahtseg raion) on kunnallinen itsehallintoalue Dagestanissa Venäjällä. Vuonna 1929 perustetun piirin pinta-ala on 1120 neliökilometriä. Asukkaita on 31 800 henkeä (vuonna 2009).[1]

Ahtyn piiri Dagestanin kartalla.

Ahtyn piiri sijaitsee Dagestanin eteläosan vuoristoseudulla. Luoteessa se rajoittuu Rutulin, pohjoisessa Kurahin, idässä Magaramkentin ja kaakossa Dokuzparan piireihin sekä lounaassa Azerbaidžaniin. Piirin halki virtaa Samur-joki.

Piiriin kuuluu 13 maalaiskuntaa: Ahty, Džaba, Fi, Gdym, Hnov, Hrjug, Jalak, Kaka, Kaluk, Lutkun, Smugul, Uhul ja Zryh. Hallinnollinen keskus on Ahtyn kylä, josta on 260 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Mahatškalaan.

Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 98,0 % on lezgejä ja 1,6 % venäläisiä.[2]

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut karjanhoitoon sekä vihannesten, hedelmien ja perunan viljelyyn. Työkykyisestä väestöstä yli puolet käy ansiotöissä piirin ulkopuolella.

Piirissä toimii ammattikoulu, kaksi lasten musiikkikoulua, taidekoulu, kerhotaloja, kirjastolaitos sekä kotiseutu- ja taidemuseo. Paikallislehtenä ilmestyy lezginkielinen Tsiji dunja (”Uusi maailma”).

Nähtävyyksiin kuuluvat Ahtyn sillat, moskeija, venäläisten vuonna 1839 rakentama linnoitus sekä kuumat kivennäisvesilähteet.