Ahti Vuorensola

Ahti Kalervo Vuorensola (26. toukokuuta 1918 Viipuri – 16. joulukuuta 1994 Kauniainen) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 63, siviiliammatiltaan hän oli ekonomi. Hänen isänsä Albert Vuorensola taisteli vuoden 1918 sisällis­sodassa punaisten puolella ja teloitettiin Viipurin taistelun jälkeen touko­kuussa jo ennen Ahti Vuoren­solan syntymää.[2][3]

Ahti Vuorensola
Muotokuva kapteeni Vuorensolasta 8. kesäkuuta 1942.
Muotokuva kapteeni Vuorensolasta 8. kesäkuuta 1942.
Henkilötiedot
Muut nimet ”Vinkalo”[1]
Syntynyt26. toukokuuta 1918
Viipuri
Kuollut16. joulukuuta 1994 (76 vuotta)
Kauniainen
Ammatti ekonomi
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomi
Taistelut ja sodat talvisota
jatkosota
Sotilasarvo everstiluutnantti
Joukko-osasto Jalka­väki­rykmentti 9
Aiheesta muualla

Jatkosota

Komppanian­päällikkönä Jalka­väki­rykmentti 9:ssä toiminut Vuoren­sola nimitettiin Manner­heim-ristin ritariksi 19. touko­kuuta 1942. Sotilas­arvoltaan Vuoren­sola oli nimitys­hetkellä kapteeni.[4] Hän oli Suomen kautta aikain nuorin suomalainen majuri 26-vuotiaana.[5] Sotien jälkeen Vuoren­sola joutui syytteeseen sota­saalis­tavaran pois­antamisesta ja tuomittiin menettämään sotilas­arvonsa, mutta presidentti Paasi­kivi armahti Vuoren­solan ja hänen nimensä palautettiin upseeri­luetteloon.[6] Hänet ylennettiin eversti­luutnantiksi vuonna 1967.[7]

Myöhemmät vaiheet

Vuoren­sola osallistui vielä vain kymmenen päivää ennen kuolemaansa vuonna 1994 itsenäisyys­päivän vastaan­otolle, jolloin presidentti Martti Ahtisaari aloitti perinteen kutsumalla kaikki elossa olevat ritarit Linnan juhliin. Vuoren­sola liikkui tuolloin pyörä­tuolin avulla, hän oli kuollessaan 76-vuotias.

Ylennykset
  • reservi­vänrikki 25. elo­kuuta 1938
  • vänrikki 16. joulu­kuuta 1939
  • luutnantti 29. marras­kuuta 1940
  • kapteeni 30. joulu­kuuta 1941
  • majuri 27. elo­kuuta 1944
  • eversti­luutnantti 6. joulu­kuuta 1967

[7]

Lähteet
  • Hurme­rinta, Ilmari & Viitanen, Jukka: Suomen puolesta, Manner­heim-ristin ritarit 1941–1945. Jyväs­kylä: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6224-0.
  • Hurme­rinta, Ilmari (toim.): Manner­heim-ristin ritarit: Rita­rimatrikkeli. Helsinki: Manner­heim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.
  • Porvali, Seppo: Marokon kauhu, s. 79. Helsinki: Kustannus­osake­yhtiö Revon­tuli, 2013. ISBN 978-952-6665-00-9.

Viitteet
  1. Porvali 2013, s. 79.
  2. Vuoren­sola, Albert Suomen sota­surmat 1914–1922. Valtio­neuvoston kanslia. Arkistoitu 20.9.2016. Viitattu 29.8.2016.
  3. Myllyniemi, Timo & Holopainen, Simo & Varjus, Seppo: IS esittelee Manner­heim-ristin ritarit – lue 191 sankari­tarinaa (kapteeni Ahti Vuoren­sola 63. luettelossa) Ilta-Sanomat. 6.12.2013. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 29.8.2016.
  4. Hurmerinta 2008, s. 299.
  5. Hurme­rinta & Viitanen 2004, s. 482.
  6. Sadeoja, Tapio (toim.): Marskin ritarit. (erikois­lehti) Ilta-Sanomat, , s. 51.
  7. Vuoren­sola Ahti Kalervo Manner­heim-ristin ritarit. Helsinki: Manner­heim-ristin ritarien säätiö. Viitattu 30.12.2021.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.