Ahrensburgin kulttuuri

Ahrensburgin kulttuuri oli Saksassa vallinnut jääkauden päättymisen aikainen kulttuuri, jossa ihminen sai elantonsa pyytämällä keskisuurta ja pienriistaa jääkauden aikaisen suurriistan hävittyä. Ahrensburgin kulttuuri tunnetaan siitä, että se viimeistään käytti jousta ja nuolta varmuudella.[1]

Ahrensburgin löytömateriaalin mukainen leviämiskartta, jossa ei ole huomioitu Doggerinmaata, eli merestä jääkauden aikana paljastunutta laajaa merenpohjan aluetta.

Ei tiedetä, liittyykö Ahrensburgin kulttuuri Hampurin kulttuuriin, mutta ajallisesti se on sen seuraaja. Ahrensburgiin liittyvät ensimmäiset nuolilöydöt. Kulttuurin alue oli melko lähellä jäätikön reunaa vaivaiskoivua kasvaneella tundralla, jolta se levisi itään aina Volga-Oka -joelle asti. Se levisi myös Pohjois-Puolaan ja Etelä-Tanskaan. Ahrensburgin kulttuuri ei ollut pieniä kiviesineitä valmistava mesoliittinen kulttuuri. Sen aikana kirveitä ja mikroliittejä ei vielä valmistettu mesoliittiseen tapaan, mutta mikroliittitekniikkaa ennakoivia esineitä kylläkin.[2]

Ahrensburgin kulttuuriin liittyviä löytöjä on tehty muun muassa Meiendorfista, Stellmoorista ja Börneckesta. Kulttuuri ajoittuu jääkauden päättymisen aikaiseen kylmään nuorempaan dryaskauteen. Ahrensburgilaiset olivat pitkäkalloista itäistä tyyppiä, eivätkä he olleet todennäköisesti samoja kuin Hampurin kulttuurin luojat.[1] Asumusten ympärille kasattiin kiviä, mitä ei ole todettu tehdyn Hampurin kulttuurissa.[3] Ahrensburgilaiset laskivat uhrimenoissa järviin peuran luita samantyyppisesti kuin Hampurin kulttuurissa.[4]. Ahrensburgilaisilla oli peuranpäinen kulttipaalu, jollaista myös suomalais-ugrilaiset ovat käyttäneet.[3]