Aguirre – jumalan viha

Aguirre – Jumalan viha (Aguirre, der Zorn Gottes) on saksalaisen Werner Herzogin elokuva vuodelta 1972. Espanjalaisten valloittajien johtaja (Klaus Kinski) etsii siinä tarunomaista kultakaupunkia Eldoradoa 1500-luvun Etelä-Amerikassa.[3]

Aguirre – Jumalan viha
Aguirre, der Zorn Gottes
Ohjaaja Werner Herzog
Käsikirjoittaja Werner Herzog
Tuottaja Werner Herzog
Hans Prescher
Säveltäjä Popol Vuh
Kuvaaja Thomas Mauch
Leikkaaja Beate Mainka-Jellinghaus
Pääosat Klaus Kinski
Helena Rojo
Ruy Guerra
Del Negro
Valmistustiedot
Valmistusmaa Saksan liittotasavalta
Tuotantoyhtiö Hessischer Rundfunk
Werner Herzog Filmproduktion
Levittäjä Filmverlag der Autoren
Netflix
Vudu
Ensi-ilta 29. joulukuuta 1972
Kesto 100 min
Alkuperäiskieli Englanti (dubbaus): saksa)[1]
Budjetti 370 000 dollaria[2]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Tarinan pohjana Herzog on käyttänyt alkuperäiseen retkikuntaan kuuluneen papin Caspar de Carvajalin (elokuvassa Del Negro) päiväkirjoja.

Juoni

Espanjalainen retkikunta etsii 1560-luvun Perussa El Doradoa. Tehtävä vaikuttaa mahdottomalta, ja viimeisenä toivonaan retkikunnan johtaja lähettää pienemmän joukon syvemmälle viidakkoon aarteen perään. Pian tässä joukossa ottaa vallan Lope de Aguirre, joka on päättänyt onnistua tehtävässä, maksoi mitä maksoi.

Näyttelijät
 Klaus Kinski … Lope de Aguirre  
 Helena Rojo … Inez de Atienza  
 Ruy Guerra … Don Pedro de Ursúa  
 Del Negro … Veli Gaspar de Carvajal  
 Peter Berling … Don Fernando de Guzman  
 Cecilia Rivera … Florés de Aguirre  
 Daniel Ades … Perucho  
 Edward Roland … Okello  
 Armando Polanah … Armando  
 Alejandro Repullés … Gonzalo Pizarro  
 Justo González … González  

Tuotanto

Aguirre on kuuluisa ohjaaja Herzogin ja pääosan esittäjä Kinskin yhteenotoista kuvausten aikana. Itse draamalle kaksikon henkientaiston on nähty olleen kuitenkin hyvästä.[3]

Vastaanotto

Aguirre sai ensi-iltansa Suomessa vasta vapunpäivänä 1981, yli kahdeksan vuotta maailmanensi-iltaa myöhemmin.[4]

Kriitikko Arto Pajukallio on luonnehtinut teosta ”hurjaksi hulluuden runoelmaksi”, jossa kuvaus ja progeyhtye Popol Vuhin etnisesti värittynyt musiikki tukevat toisiaan mykistävän runollisesti.[5]

Kansan Uutisten Harri-Ilmari Moilasen mielestä Kinskin suorituksessa on osuvaa riivatun kiihkoa. Herzogin teos on hänestä vaikuttava kuvaus inhimillisestä pakkomielteestä ja hinnasta, jonka sen seuraamisesta voi joutua maksamaan.[6]

The New York Timesin kriitikot valitsivat Aguirren vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta.[7] Vuonna 2018 BBC:n kansainvälinen asiantuntijaraati äänesti sen kaikkien aikojen 20 parhaan ei-englanninkielisen elokuvan joukkoon.[8]

Lähteet
  1. Overbey, David. Movies of the Seventies, pg. 162. Edited by Ann Lloyd, Orbis Books, 1984. ISBN 0-85613-640-9; Filmi kuvattiin englanniksi, mutta ensi-illassa nähtiin dubattu saksankielinen versio.
  2. Business Data for Aguirre, der Zorn Gottes Internet Movie Database. Viitattu 19.3.2007.
  3. Pajukallio, Arto: Päivän poiminnat. Helsingin Sanomat, 2009, nro 17.6., s. D 7.
  4. Silius, Raimo: Studio 12, Elokuvan vuosikirja 1982, s. 154. Suomen elokuvasäätiö, 1983. ISBN 951-9349-25-1.
  5. Pajukallio, Arto: Päivän poiminnat. Helsingin Sanomat, 2009, nro 17.6., s. D 7.
  6. Moilanen, Harri-Ilmari: Aguirre – Jumalan viha. Kansan Uutiset/Viikkolehti, 2009, nro 12.-18.6., s. 7.
  7. The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 4.7.2016.
  8. The 100 greatest foreign-language films BBC Culture. 30.10.2018. Viitattu 14.11.2018. (englanniksi)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.