Agoli-Agbo

Agoli-Agboa myös Goutcili, pidetään Dahomeyn 12 kuninkaasta viimeisenä, vaikka hänen edeltäjänsä ja veljensä Béhanzin mainitaan itsenäisen Dahomeyn viimeisenä kuninkaana. Agoli-Agbo hyväksyi ranskalaisten nimityksen kuninkaaksi, ja hän hallitsi nukkehallitsijana vuosina 1894–1900.[1]

Ranskalaiset nimittävät Agoli-Agbon Dahomeyn johtajaksi vuonna 1894.
Agoli-Agbon symbolit ovat kiveä potkiva jalka, jousimiehen jousi (symboli paluusta perinteisiin aseisiin siirtomaahallinnon uusien sääntöjen mukaisesti) ja luuta.lähde?

Béhanzinin maastakarkotus ei laillistanut Ranskan siirtomaaisännyyttä. Ranskalainen kenraali Alfred Dodds tarjosi kuninkaan kruunua jokaiselle, joka oli suoraa sukua kuninkaalliselle suvulle, vastineena allekirjoitukselle rauhasta, jolla kuningaskunta muutettaisiin Ranskan protektoraatiksi. Kaikki kieltäytyivät, mutta lopulta ranskalaiset nimittivät kuninkaaksi Béhanzinin veljen, armeijan päällikön prinssi Agoli-Agbon vuonna 1894[2]. Sen jälkeen kun hän oli allekirjoittanut asiakirjan antautumisesta, hänet nimitettiin ”perinteiseksi johtajaksi”, ei niinkään suvereenin valtion johtajaksi.[1]

Agolo-Agbo ”hallitsi” vain kuusi vuotta Ranskan varakuninkaan avustamana. Ranska valmistautui ottamaan alueen suoraan hallintoonsa, joka tapahtui 12. helmikuuta 1900. Silloin myös Agoli-Agbo lähetettiin maanpakoon, ensin Gaboniin ja sitten Save-joelle.lähde? Agoli-Agbo sai palata kotimaahansa vuonna 1910 mutta joutui olemaan kotiarestissa maatilallaan Savaloun alueella. Ranskalaiset olivat varuillaan kapinallisten juonien suhteen eivätkä palauttanet häntä Dahomeyn kuninkaaksi, ja häntä tarkkailtiin jatkuvasti.[1]

Vuonna 1925 Agoli-Agbon sallittiin muuttaa Abomeyhin, missä hän asui yksityishenkilönä kuolemaansa asti.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. Houngnikpo, Mathurin C. ja Decalo, Samuel: Historical Dictionary of Benin, s. 34. The Scarecrow Press, 2013. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. Law, Robin: Ouidah, s. 276. Ohio University Press, 2004. Teoksen verkkoversio.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.